1. Jalostettujen siementen ja taimien käyttö lisää metsän kasvua jopa 20–30 prosenttia
Kalle Vanhatalo: ”Metsänomistajan tulee perustaa uudistushakkuun jälkeen uusi metsä. Sen voi tehdä joko viljelemällä tai luontaisesti.
Metsän viljelyssä kannattaa käyttää jalostettuja taimia tai siemeniä sekä huolehtia taimikon kehityksestä metsänhoidolla. Se maksaa itsensä takaisin parempana kasvuna ja suurempana tilinä tukkipuista.”
Liisa Viikari: ”Jalostus parantaa puun kasvua ja laatua. Esimerkiksi männyllä puuston vuotuisen kasvun on todettu lisääntyvän keskimäärin 20 prosenttia hehtaarilla. Metsänjalostus lisää myös puiden kestävyyttä ilmastonmuutosta ja metsätuhoja vastaan.
UPM:n omissa metsissä kylvö ja istutus pyritään tekemään jalostetuilla siemenillä sekä jalostetuista siemenistä kasvatetuilla taimilla. Taimet tuotamme pitkällä kokemuksella omalla taimitarhallamme Joroisissa.”
Tapion uudet suositukset metsien harvennuksiin ja luonnonhoitoon
2. Sekapuustoisuus pienentää metsätuhoriskejä
Vanhatalo: ”Ilmastonmuutoksen edetessä riskit häiriöille, kuten kuivuudelle ja tuhohyönteisille, metsissä kasvavat. Sekapuustoisessa metsässä kasvaa kahta tai useampaa puulajia.
Sekapuustoisuus ja varsinkin sopiva lehtipuun osuus vähentävät taloudellisia ja biologisia riskejä metsissä. Laaja-alaisia, yhden puulajin metsiä kannattaa välttää.”
Viikari: ”Lisääntyvät myrsky- ja hyönteistuhot kohdistuvat erityisesti kuusikoihin. Koska monet tuholaiset aiheuttavat vahinkoa vain yhdelle puulajille, sekapuustoiset metsät ovat keino pienentää vahinkoriskiä ja rajoittaa tuhon leviämistä.
UPM:n metsissä on käynnissä tutkimushankkeita sekapuun kasvatuksesta. Kehitämme sekapuuston kasvatusmenetelmiä niin, että pystymme turvaamaan metsien kasvun ja terveyden myös muuttuvassa ilmastossa.”
Ilmasto muuttuu, kestävätkö Suomen metsät tuhoriskit
3. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus turvemailla hillitsee kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistöjen ravinnekuormitusta
Vanhatalo: ”Tutkimusten mukaan erityisesti ravinteisilla turvemailla voidaan hillitä ympäristöhaittoja pitämällä huolta metsän peitteisyydestä sekä välttämällä uudistushakkuita ja maanmuokkausta.”
Viikari: ”UPM on sitoutunut lisäämään peitteistä metsänkäsittelyä omissa metsissään. Emme esimerkiksi tee avohakkuita ojitetuissa, rehevissä korvissa. Peitteistä metsänkäsittelyä lisäämällä hillitsemme kasvihuonekaasupäästöjä, lisäämme maaperän hiilivarastoja ja pienennämme vesistöjen ravinnekuormitusta.”
4. Kulotukset lisäävät metsän monimuotoisuutta
Vanhatalo: ”Kulotus vapauttaa ravinteita kasveille, paljastaa kivennäismaata ja tuottaa metsiin hiiltynyttä puuta, joka on tärkeää monimuotoisuuden kannalta. Se on investointi, joka turvaa metsätalouden kokonaiskestävyyttä.”
Viikari: ”Kulotukset ovat osa UPM:n elinympäristöohjelmaa, jossa olemme sitoutuneet vähentämään ihmistoiminnan vaikutuksia ja ennallistamaan arvokkaita elinympäristöjä. Kulotukset lisäävät luonnon monimuotoisuutta, sillä monet kovakuoriaiset, jäkälät ja sienet tarvitsevat palanutta puuta elääkseen.”
5. Lehtipuiden istuttaminen havupuiden sekaan on tärkeää metsäekosysteemin toiminnalle
Vanhatalo: ”Niin sanotuilla avainlajeilla, kuten haavalla ja raidalla, on erityinen merkitys metsäekosysteemille kasvualustan ja ravinnon tarjoajina. Monimuotoisuus auttaa luontoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja muihin häiriöihin sekä pitämään yllä metsäekosysteemin toimintaa sukupolvelta toiselle.”
Viikari: ”UPM:n tavoitteena on kasvattaa omien metsiensä lehtipuuosuus 20 prosenttiin. Lehtipuut lisäävät metsien monimuotoisuutta ja parantavat maan viljavuutta. Latvuskerroksen lisäksi monimuotoisuus näkyy aluskasvillisuudessa, joka on sekametsässä vaihtelevampi kuin yhden puulajin metsässä.”
Havumetsissä suositellaan vähintään 10 prosentin lehtipuusekoitusta
6. Koko kesä toukokuusta syyskuuhun on hyvää istutusaikaa
Vanhatalo: ”Hyvään lopputulokseen pääsee, kun noudattaa metsänhoidon suosituksia eri taimilajien istutusajoista. On myös tärkeää huoltaa taimet ennen istutusta ja tehdä istutustyö laadukkaasti. Pitkä istutusaika tasoittaa istutusten sesonkihuippua ja viljelyhintoja.”
Viikari: ”Puulaji, taimen koko, maanmuokkausmenetelmä ja maalaji määräävät oikean istutusajan. Kevään lisäksi hyvää istutusaikaa on koko kesäkausi.
Kuusia ja pieniä koivuntaimia voi istuttaa vielä syyskuussa, mutta istuttamista tulisi välttää routivilla mailla loppukesästä. Kun uudistamistyöt on jaettu koko kesäkaudelle, resurssit saadaan hyödynnettyä paremmin ja töitä riittää pidemmälle ajalle.”
7. Maanmuokkaus ehkäisee tukkimiehentäituhoja
Vanhatalo: ”Viljellyt taimet ovat huomattavasti paremmassa turvassa tukkimiehentäivahingoilta muokatussa kuin muokkaamattomassa maassa. Tuhoja hillitsee myös se, että taimen ympärille jätetään istutuspaikalla 10–15 senttimetriä paljastettua kivennäismaata.”
Viikari: ”Tukkimiehentäi käyttää ravinnokseen kuusen ja männyn taimien kuorta ja nilaa, minkä takia taimet ovat ensimmäisinä vuosina alttiita tuhoille. Taimi kuolee, kun riittävän iso osa kuoresta tai nilasta on tuhoutunut. Maanmuokkaus vähentää tuhoriskiä, sillä tukkimiehentäi karttaa paljastetulla kivennäismaalla kulkemista.”
Ilmastonmuutos kiihdyttää puiden kasvua Suomessa
8. Mänty pärjää kuusta paremmin ilmastonmuutoksessa, mutta lehtipuut ovat myös hyvä vaihtoehto
Vanhatalo: ”Ilmastoennusteiden mukaan kasvuolosuhteet ovat tulevaisuudessa kuuselle Etelä- ja Väli-Suomessa huomattavasti hankalammat kuin nykyisin. Kirjanpainajan, juurikäävän sekä kuivuuskausien yleistyminen lisäävät tuhoriskejä. Mänty sietää kuivuutta kuusta paremmin, ja sen tuhoriskit ovat pienemmät.”
Viikari: ”Kuusella on pintajuuret, minkä takia se kärsii herkemmin kuivuudesta, joka altistaa sitä juurikääpä- ja hyönteistuhoille. Koska roudan ennakoidaan vähenevän, pintajuurinen kuusi on mäntyä alttiimpi myös tuulituhoille.
Vaikka mänty kestää kuusta paremmin ilmastonmuutosta, se ei ole oikea laji kaikille kasvupakoille. Vaihtoehtoja ovat lehtipuut ja sekametsät.”
9. Varhaishoito varmistaa uuden metsän tuoton
Vanhatalo: ”Taimikon varhaishoidon aloittamisessa ei kannata viivytellä, sillä kustannukset nousevat merkittävästi, jos hoito tehdään suositeltua myöhemmin.
Varhaishoidolla tehdään tilaa kasvatettaville puille ja varmistetaan, ettei kilpaileva kasvusto pääse häiritsemään niiden kehitystä. Se on investointi, jolla edistetään taimikon suotuista kehittymistä.”
Viikari: ”Taimikon varhaisperkauksella kasvu saadaan kohdistettua puihin, joihin on panostettu metsänuudistamisessa taloudellisesti. Säästetyt taimet ovat kasvun vahvistumisen takia myös vahvempia metsätuhoja vastaan.
Taimikon varhaishoidossa huomioidaan suojatiheiköt eläimille, luonnon monimuotoisuus sekä metsän sekapuustoisuus. UPM:n tavoitteena on, että omissa metsissämme on 20 prosenttia lehtipuuta jo taimikkovaiheessa.”
10. Metsän lannoitus on tuottava investointi hakkuutulojen kasvattamiseen
Vanhatalo: ”Metsän lannoitus parantaa hoidetun, havupuuvaltaisen metsän tai ravinnehäiriöistä kärsivän puuston kasvua. Kivennäismailla lannoitus tuo lisäkasvua yleensä alle 10 vuotta, mutta turvemailla tuhkalannoituksen vaikutusaika on pidempi.
Lannoituksella hankittu puuston lisäkasvu näkyy seuraavassa hakkuussa metsänomistajalle suurempana tilinä puukaupasta. Omalta tilalta kannattaa kartoittaa sopivimmat kohteet, joista on mahdollisuus saada lisätuottoa lannoittamalla huomioiden samalla ympäristöriskit.”
Tilaa metsälannoitus UPM Metsältä
Viikari: ”Metsissä tehdään sekä kasvatus- että terveyslannoituksia. Kasvatuslannoitus on investointi puuston kasvuun, nopeampaan järeytymiseen ja hakkuutulojen aikaistumiseen. Kasvu voi lannoituksen vaikutusaikana lisääntyä jopa 20 kuutiometriä hehtaarilta. Terveyslannoitus korjaa ravinnepuutoksia ja estää kasvuhäiriöitä.
Lannoitettu metsä sitoo hiiltä enemmän kuin lannoittamaton. Yhdellä hehtaarilla määrä vastaa suomalaisen ihmisen tuottamaa hiilijalanjälkeä vuodessa. Oikean kohteen valinta ja vesiensuojelu ovat avaintekijöitä, kun lannoituksia suunnitellaan.”