Metsäsertifikaattien standardit
Suomen laki sekä vapaaehtoiset FSC- ja PEFC-sertifikaatit asettavat minimin vastuulliselle metsänhoidolle. Biologi Miika Laihonen tutustui sertifikaattien standardeihin noin puolitoista vuotta sitten, kun hän aloitti työssään UPM Metsän ympäristöasiantuntijana.
Sertifikaatteihin vaadittavat standardit vaikuttivat Laihosesta hyvin järkeviltä. Biologin silmin katsottuna luontotyyppien ja metsän ominaispiirteiden säästäminen pyrkii säilyttämään metsät mahdollisimman monen lajin elinympäristönä.
Kaikki UPM:n omistamat metsät Suomessa ovat sekä FSC® (FSC-C105876) että PEFC (PEFC/02-21-17) -sertifioituja. Lisäksi UPM:llä on omia metsiään koskevia vastuullisuustavoitteita, joihin tähtäävät ohjeet ylittävät sertifikaattien vaatimukset. Tästä esimerkkinä tavoite lahopuun määrän tuplaamisesta.
– Lahopuu on tärkeää metsälajien monimuotoisuudelle. Usea lintu, hyönteinen, sieni, jäkälä ja sammal on lahopuusta riippuvainen joko kasvualustan, ravinnon tai pesäpaikan vuoksi, Laihonen kertoo.
Lähde tutustumaan metsänhoitoon yhdessä kaupunkilaisen kanssa ja katso video!
Monimuotoinen metsä turvaa luontoa ja taloutta
Tällä vuosisadalla metsänhoidossa on herätty monimuotoisuuden vaalimiseen ja tiedonpuutteen vuoksi tehtyjen, aiempien virheiden korjaamiseen. Aiemmin lahopuut poistettiin metsästä siksi, että niiden pelättiin levittävän tauteja. Lehtipuiden ajateltiin puolestaan olevan roskapuita, joten ne raivattiin pois.
– Nykyään alalla ymmärretään lehti- ja lahopuiden tuoma arvo metsän monimuotoisuudelle ja sitä kautta koko metsälle.
Yksi merkittävä metsänhoidollinen muutos koskee säästöpuita. Viime vuosisadalla koko metsä saatettiin hakata avohakkuussa, mutta nyt osa puista jätetään pystyyn. Näin metsissä on tulevaisuudessa myös vanhoja puita.
Laihonen uskoo, että monimuotoinen metsä tuo omistajalleen varminta taloudellista turvaa. Monimuotoinen metsä on vastustuskykyinen lajien tukiessa toinen toisiaan. Sekapuustoisuuden lisääminen on erityisen tärkeää sekä luonnon että talouden näkökulmista.
– Sekapuustoisessa metsässä esimerkiksi hyönteistuhot rajoittuvat usein yksittäisiin puihin. Sekapuustoisuus toimii siis vakuutena metsälle, hän sanoo.
Metsän sekapuustoisuus huomioidaan jo metsän uudistamisvaiheessa. Taimet on hyvä istuttaa riittävän harvaan. Silloin luontaisesti kehittyville lehtipuille jää tilaa.
Kuusi on perinteisesti ollut talousmetsissä erityisen haluttu puulaji. Biologin mukaan kuusi tulee kuitenkin olemaan pahin kärsijä ilmaston lämmetessä. Kuusi ei kestä lisääntyvää kausikuivuutta ja lajilla on monia tuholaisia, jotka runsastuvat.
– Kannattaa suosia jalostettua taimimateriaalia ja istuttaa kuusia vain riittävän kostealle ja ravinteikkaalle maaperälle, biologi neuvoo.