Mitä eri-ikäisrakenteisella metsänkasvatuksella tarkoitetaan?
Eri-ikäisrakenteinen kasvatus kankeasta sanamuodostaan huolimatta kuvaa hyvin metsän käsittelyn ja kasvatuksen tavoitteita. Puhekielessä kuulee usein eri-ikäisrakenteisesta kasvatuksesta käytettävän termiä jatkuva kasvatus tai jatkuvapeitteinen kasvatus.
Eri-ikäisrakenteisesta kasvatuksesta puhuttaessa tarkoitetaan metsänhoitotapaa, jossa metsikön peitteisyyttä pidetään yllä jatkuvasti. Tässä niin sanotussa jatkuvassa kasvatuksessa metsässä on eri ikäisrakenteista puustoa, jolloin metsä pysyy hakkuista huolimatta aina puustoisena.
Kun hakkuita tehdään, metsästä poistetaan pääasiallisesti arvokkaita tukkipuita sekä huonolaatuisempia puuyksilöitä. Lisäksi puuston tilajärjestystä muokataan niin, että pienemmillä puilla on tilaa kasvaa. Poistettavia puita valittaessa on tärkeää jättää metsään hyvälaatuisia siemenpuita.
Oman metsän soveltuminen eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen kannatta varmistaa omalta metsäasiakasvastaavaltasi. Lähtökohdat jatkuvaan kasvatukseen vaihtelevat paljon riippuen maaperästä ja metsikön puuston rakenteesta. Toiset metsäkuviot soveltuvat paremmin jatkuvaan kasvatukseen kuin toiset.
Metsän uudistaminen ja hakkuut
Hakkuutavat: Kuusivaltaisissa metsissä eri-ikäisrakenteista kasvatusta tehdään poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Poimintahakkuissa poistetaan suuria, taloudellisesti arvokkaita puita ja pienaukkohakkuissa tehdään enintään 0,3 hehtaarin kokoisia aukkoja.
Mäntyvaltaisia metsiä käsitellään siemenpuuhakkuilla (männyn ylispuukasvatus). Metsälain mukaan siemenpuuhakkuu on uudistushakkuu, jota seuraa metsän uudistamisvelvoite, vaikka tavoitteena olisikin eri-ikäisrakenteinen kasvatus.
Luontainen uudistuminen: Metsä uudistuu luontaisesti, kun suurten puiden poisto tekee tilaa alikasvospuiden kasvulle ja uusien taimien syntymiselle. Tavoitteena eri-ikäisrakenteisessa kasvatuksessa on, ettei taimia tarvitse istuttaa tai maata muokata. Pienten puiden harventaminen raivaussahalla on kuitenkin usein tarpeellista myös jatkuvassa kasvatuksessa.
Millaisiin metsiin jatkuva kasvatus sopii?
Kokemuksemme mukaan eri-ikäisrakenteinen kasvatus onnistuu parhaiten rehevillä ojitetuilla turvemailla. Näillä kohteilla puuston luontainen uudistuminen on tehokkainta.
Jatkuvaa kasvatusta kannattaa harkita myös karummilla rämeillä, joilla puuston keinollinen uudistaminen ei välttämättä ole järkevää puuston heikon taloudellisen tuoton takia. Jatkuvan puustoisuuden ansiosta kunnostusojitustarve voi vähentyä, sillä haihduttava puusto pitää vedenpinnan riittävän matalalla, jotta puiden juurille jää kasvutilaa maaperään.
Etenkin kuusikoissa on tärkeää, että puusto olisi valmiiksi kerroksellista ja taimiainesta olisi riittävästi ennen kuin voidaan siirtyä eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen. Näin voidaan varmistua alueen hyvästä taimettumiskyvystä myös jatkossa. Ensimmäisen hakkuun jälkeen kasvamaan jäävät puut ovat tulevaisuudessa poistettavia tukkipuita.
Tasarakenteisen metsikön muuttaminen eri-ikäisrakenteiseksi on vuosikymmenten työ. Tämän takia jatkuvaan kasvatukseen kannattaa valita jo valmiiksi kerroksellisia metsikkökuvioita.
Mitä etuja ja hyötyjä jatkuvasta kasvattamisesta on?
- Metsikön peitteisyys ja maisema: Maiseman muutos on pieni, sillä metsä pyritään pitämään jatkuvasti puustoisena.
- Hiilensidonta: Jatkuva kasvatus on hyvä menetelmä hiilensidonnan kannalta, sillä metsä säilyy hiilinieluna myös hakkuiden jälkeen. Turvemailla toteutettu eri-ikäisrakenteinen kasvatus vähentää tarvetta kunnostusojitukselle, joten turpeen hajoamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähentyvät.
- Tasaiset puukauppatulot: Metsässä kasvaa eri-ikäisiä puita, joten hakkuita voi tehdä säännöllisin väliajoin, mikä mahdollistaa tasaisen tulovirran puukaupasta.
- Hyödyt ympäristölle: Puuston ikärakenteen ollessa vaihteleva ja metsän pysyessä jatkuvasti peitteisenä se on hyvä elinympäristö peitteisyyttä vaativalle lajistolle.
Kokemuksia eri-ikäisrakenteisesta kasvatuksesta omissa metsissämme
UPM toteuttaa jatkuvaa kasvatusta omistamissaan metsissään, soveltuvilla kohteilla. UPM:n omissa metsissä opitut parhaat toimintatavat ja tietotaito tuodaan myös metsänomistaja-asiakkaiden saataville.
“UPM on sitoutunut lisäämään eri-ikäisrakenteista metsänkäsittelyä omissa metsissään. Emme esimerkiksi tee avohakkuita ojitetuissa, rehevissä korvissa. Peitteistä metsänkäsittelyä lisäämällä hillitsemme kasvihuonekaasupäästöjä, lisäämme maaperän hiilivarastoja ja pienennämme vesistöjen ravinnekuormitusta.” UPM Metsän metsätalouspäällikkö Liisa Viikari kertoo.