Helsingin metsäpalvelutoimiston Ville Sorsa, Matti Turkama, Seppo Vesalainen ja Mia-Maria Huovinen ovat metsänomistajien palveluksessa myös poikkeusaikana.
Helsingin metsäpalvelutoimiston metsäasiakasvastaavien määrä tuplaantui vuodenvaihteessa, ja asiakkaiden apuna on nyt neljä metsäasiakasvastaavaa. Ville Sorsan ja Seppo Vesalaisen uudet vahvistukset toimistossa ovat kokeneet metsäammattilaiset ja entuudestaan tutut kollegat Mia-Maria Huovinen ja Matti Turkama.
Vaikka Helsingin metsäpalvelutoimisto sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin rautatieaseman kupeessa Alvar Aallon kadulla, ei metsäasiakasvastaavien kenttä rajoitu kehä kolmosen sisäpuolelle.
- Pääkaupunkiseudulla asuvien metsänomistajien määrä kasvaa jatkuvasti, ja suurin osa heistä on etämetsänomistajia, joten toimialuettamme on käytännössä koko Suomi. Helsingin metsäpalvelutoimistossa keskitymme asiakaskohtaamisiin sekä neuvontaan, eli emme itse tee metsäkäyntejä, kertoo Turkama.
Kattavaa metsäasiointia yhdeltä luukulta
Pääkaupunkiseudulla asuva metsänomistaja saa kattavat metsäasiantuntijapalvelut yhdeltä luukulta, ja Helsingin metsäasiakasvastaavat tekevät tiivistä yhteistyötä eri paikkakuntien metsäammattilaisten kanssa.
- Metsänhoitoon ja metsänomistamiseen liittyvä asiointi onnistuu mainiosti Helsingistä käsin ja pyrimme tekemään etämetsänomistamisesta mahdollisimman helppoa. Asiakas voi varata ajan kasvokkaiseen tapaamiseen toimistolle, hän voi soittaa, lähettää sähköpostia tai sopia vaikka videopuhelusta. Monella asiakkaallamme on myös tunnukset UPM Metsä -verkkopalveluun, mikä helpottaa paitsi metsänomistajan itsenäistä asiointia myös keskustelua kanssamme, kun voimme keskustelun aikana tutkailla yhdessä metsätilan kuvioita ja tietoja verkkopalvelusta, kertoo Huovinen.
Helsingin metsäpalvelutoimistossa asiointi on joustavaa myös poikkeusaikana ja rakentuu silloinkin metsänomistajan toiveiden pohjalta.
Metsäasiakasvastaava auttaa huolehtimaan metsästä pitkälle tähdäten
Metsänomistajat ottavat yhteyttä Helsingin metsäpalvelutoimistoon hakeakseen parhaita ratkaisuja metsänhoitoon, metsänomistamiseen ja puukauppaan, mutta metsäasiakasvastaavat pyrkivät pitämään asiakkaiden ja heidän metsiensä puolta myös ennakoivasti ja pitkälle tähdäten.
- Metsänhoitaminen on pitkäjänteistä puuhaa, ja monesti palkinto töistä tulee vasta 20—30 vuoden päästä. Toisinaan oman metsän hoitaminen voi unohtua, jolloin meidän yhteydenottomme ja muistuttelu tulee tarpeeseen. Rästiin jääneet metsänhoitotyöt, kuten vuosilla siirtyvä taimikonhoito tai varhaisperkaus, tekevät hallaa sekä metsän kasvulle että metsänomistajan kukkarolle, muistuttaa Huovinen.
Jos metsänhoitotarpeiden ennakointi tuntuu haastavalta, on siihenkin metsäasiakasvastaavalla konkreettinen ratkaisu.
- Metsäsuunnitelma on erinomainen apuväline ja helpottaa monin tavoin myös meitä neuvonnassa. Suunnitelman seuraamisella on helppo toimia metsänsä parhaaksi, vinkkaa Turkama.
Onko sinulla kysyttävää metsästäsi? Ota rohkeasti yhteyttä Helsingin metsäpalvelutoimistoon!