Jos haluaa parantaa metsänsä tuottavuutta, mitä sille oikein kannattaisi tehdä? UPM Metsän tuotepäällikkö Ella Kaivola nostaa tuottavimmaksi toimenpiteeksi taimikonhoidon. Sen kustannukset ovat vähäiset verrattuna siihen, että hoitamattomasta metsästä saa vähemmän tuottoja.
”Olennainen työ on 4–6 vuoden päästä istutuksesta tehtävä varhaisperkaus, jonka ansiosta taimet pääsevät kasvamaan suoriksi ja järeiksi. Varsinainen taimikonharvennus tehdään tämän jälkeen.”
Taimikonhoidon tulokset näkyvät kaikissa tulevissa hakkuissa: hoidettu metsä tuottaa arvokasta tukkipuuta nopeammin ja varmemmin kuin hoitamaton.
Hoitamaton taimikko tuottaa ensiharvennukseen paljon runkoja mutta ei järeyttä, mikä altistaa metsän myös sää- ja sienituhoille.
”Ensimmäiset kymmenen vuotta taimista kannattaa pitää yhtä hyvää huolta kuin pienistä lapsista”, Kaivola kiteyttää.
Luonnonvarakeskus Luken laskelmien mukaan euron panostus taimikonhoitoon johtaa noin kolmen euron lisäykseen kantorahatuloissa.
Toinen tuottoisa toimenpide on kasvatuslannoitus. Se on ajankohtainen ensiharvennuksen ja uudistushakkuun välissä. Siitä on tosin hyötyä vain, mikäli edeltävät hoitotoimenpiteet on tehty oikeaan aikaan.
Kertalannoitus voi tuottaa jopa 15–20 mottia lisää puuta hehtaaria kohden vaikutusaikanaan. Kasvatuslannoite vaikuttaa 6–8 vuotta, ja hyödyt näkyvät jo seuraavassa harvennuksessa tai uudistushakkuussa.
Sopiville turvemaille voi myös tehdä tuhkapohjaisen terveyslannoituksen ravinnepuutoksia paikkaamaan. Esimerkiksi vanhoilla pelto- ja kaskimailla esiintyy usein boorin puutetta.
UPM alkaa pian tarjota pienten kohteiden terveyslannoitukseen kätevää ”reppuratkaisua”, jossa metsuri levittää nestemäisen boorilannoitteen maasta käsin.
Hyvin kasvava puu sitoo tehokkaasti hiiltä. Ilmastonmuutos vaatii puulajiston monipuolistamista, mikä myös parantaa metsän kannattavuutta.
Monimuotoinen metsä on vastustuskykyisempi ja nopeakasvuisempi kuin yksilajinen ja näin myös taloudellisesti tuottavampi. Esimerkiksi kuusi on altis myrsky- ja kirjanpainajatuhoille.
Uuden taimikon puulajisuhteen valinnassa kannattaa harkita sekapuustoa, sillä jo ensimmäisen harvennushakkuun koittaessa kasvupaikan ilmasto on erilainen.
Metsänhoidon tueksi on saatavilla paljon tietoa. Julkisin varoin kerätään kattavaa metsävaratietoa, ja UPM Metsä -verkkopalvelun kautta voi ottaa yhteyttä, jos haluaa tilata omaan metsäänsä räätälöidyn kymmenvuotisen metsänhoitosuunnitelman.
Suunnitelma elää metsänomistajan toiveiden mukaan. Hoitoehdotukset ja lannoituskelpoiset kohteet löytyvät parilla klikkauksella.
”Verkossa asioita voidaan pallotella ja pohjustaa monipuolisesti. Lisäksi tapaamme metsänomistajia ja jalkaudumme maastoon aivan kuten ennenkin.”
Metsänhoidossa maltti on valttia. Puukaupat kannattaa tehdä silloin, kun se on metsän järeyden kannalta ihanteellista.
”Harvennushakkuut tuottavat tuloa ja nopeuttavat puun järeytymistä. Niitä ei kannata jättää väliin hintojen mahdollista supervuotta odotellessa, sillä tällöin metsään voi kertyä esimerkiksi lumituhoja.”
Oman puukauppakohteen houkuttelevuutta voi lisätä kasvattamalla myytävän leimikon kokoa ja pitämällä huolta metsäteiden kunnosta.
Artikkeli on julkaistu Metsän henki 1/2021 -lehdessä, jonka voit lukea lehden Issuu-palvelusta.