Maanmuokkaus vauhdittaa metsän kasvua merkittävästi – Maanmuokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan mukaan

Vettä, ravinteita, valoa ja lämpöä – etumatka taimelle

Koskemattomassa humuksessa viihtyvät tukkimiehentäin ohella heinät ja horsmat, kun taas muokattuun maahan ne tulevat vasta taimen jälkeen. Näin taimi saa etumatkan kilpailussa vedestä, ravinteista sekä valosta. Se kasvaa nopeasti, ja heinäämisen tarve vähenee.

– Hyvä maanmuokkaus helpottaa myös myöhemmin taimikonhoitoa, Luoranen sanoo.

Taimen kasvua ei nopeuta pelkästään se, että kilpailijat myöhästyvät lähdössä, vaan muokkaus parantaa maan kasvuolosuhteita monin eri tavoin.

– Esimerkiksi mätäs lämpenee keväällä muuta maata aiemmin, jolloin myös taimen juuristo pääsee toimimaan aiemmin ja ravinteiden otto pääsee paremmin käyntiin. Mätästys tuo lisäksi kuohkeutta, joka auttaa juuristoa saamaan happea myös veden vaivaamilla mailla.

Muokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan mukaan

Laikkumätästyksessä maasta irrotetaan pintakerros noin 10–20 senttimetrin syvyydeltä ja se käännetään kuopan viereen. Näin kivennäismaata tulee pinnalle 5–10 cm ja alle jää kaksinkertainen humuskerros. Kääntömätästyksessä puolestaan maasta kuopaistu pala pudotetaan nurinpäin kuoppaansa, tai kivennäismaata vedetään humuksen alta sen päälle. Ojitusmätästyksessä kaivetaan maata ojasta tai naverosta eli pienestä ojanpätkästä, ja pudotellaan sitä kaivurin kauhasta mättäiksi koskemattoman maan päälle.

– Menetelmä valitaan aina kasvupaikan olosuhteiden, maalajin ja puulajin mukaan. Rehevyyttä ja vesitaloutta kannattaa tarkkailla jo ennen uudistamista. Esimerkiksi rahkasammaleet viittaavat siihen, että uudistamisen jälkeen tulee ongelmia veden kanssa, Luoranen sanoo.

Valinnan lähtökohtana on, että kosteisiin ja reheviin metsiin halutaan kohoumia, siis mättäitä, ja karummilla kasvupaikoilla riittää, että kivennäismaata paljastetaan kevyesti joko äestämällä tai laikuttamalla.

– Muokkausmenetelmää vaihdellaan tarvittaessa uudistusalan sisälläkin, huomauttaa UPM Metsän metsänhoitopäällikkö Heli Viiri.

Rehevän maan muokkausta ei korvaa mikään

Viiri varoittaa, että maanmuokkauksen laiminlyöntiä ei pystytä paikkaamaan myöhemmin metsänhoidolla, ainakaan rehevillä mailla. Luken asiantuntijat ovat verranneet muokkausmenetelmiä rehevillä mailla ja todenneet, että taimet kasvavat vuodessa 15–20 cm enemmän mätästetyllä alueella kuin äestetyllä alueella ja alkuvuosien ero näkyy myös myöhemmin.

– Kokonaan muokkaamattomassa maassa kasvu jää selkeästi heikoimmaksi ja tuhot ovat suurimpia. Tukkimiehentäin ohella tuhoja aiheuttavat myyrät, Luoranen sanoo.

 – On kuitenkin tärkeää, ettei muokata liian järeästi. Riskinä on esimerkiksi ravinteiden huuhtoutuminen ja turha vesakoituminen, Viiri toteaa.

Taimikonhoito halvemmaksi ja hakkuutulot suuremmiksi

Luoranen suosittelee maanmuokkausta niin kylvön kuin istuttamisenkin edellä.

– Itse asiassa maanpintaa on hyvä vähän rikkoa silloinkin, kun metsä uudistetaan luontaisesti, hän sanoo. Hän arvioi, että valtaosa metsänomistajista jättää muokkausmenetelmien valinnan sekä muokkaustyön metsäammattilaisille, jotka hoitavat sen osana kylvöä tai istutusta.

– Maanmuokkauksen kustannukset saa takaisin nopeamman kasvun ja vähäisempien tuhojen seurauksena. Taimikonhoidon kustannukset alenevat ja tuloja tulee jo ensiharvennuksessa enemmän kuin ilman muokkausta, Luoranen toteaa.

Onnistunut maanmuokkaus auttaa taimen vahvaan kasvuun ja pitää uhkaavat heinät loitolla.