Lannoittaminen lisää metsän terveyttä ja metsänomistajat tuloja
Hoidetussa metsässä kivennäismaalla saadaan yhdellä typpilannoituksella keskimäärin 15–20 kuutiometrin lisäkasvu hehtaarille. Se tarkoittaa lähes rekan nuppikuormallisen verran enemmän puuta jokaista hehtaaria kohti. Suurempi puusato ja kasvanut tukkimäärä tuo metsänomistajalle hyvän lisätilin.
- Tukkipuun määrä lisääntyy ja metsä voi paremmin. Olemme huomanneet tämän ihan käytännössä, kun olemme lannoittaneet omia metsiämme, kertoo UPM Metsän metsänhoidon tuotepäällikkö Ella Kaivola.
Viisi syytä lannoittaa metsää:
- Puuston kasvu nopeutuu.
- Tukkipuun osuus kasvaa.
- Metsän terveys paranee.
- Hiilensidonta lisääntyy.
- Marja- ja sienisato paranee.
Hyvinvoivalla metsällä on monia positiivisia vaikutuksia
Lannoituksella maaperään lisätään ravinteita, jotka parantavat puuston kasvua ja korjaavat metsän terveyttä. Varttuneemmissa metsissä lisäkasvu kohdistuu melkein kokonaan arvokkaaseen ja laadukkaaseen tukkipuuhun, mikä tarkoittaa suurempia hakkutuloja metsänomistajalle. Nuoremmissa metsissä kasvatuslannoitus lyhentää harvennusväliä ja tehostaa arvokasvua, minkä takia kuitupuut järeytyvät nopeammin tukin mittoihin.
Voidaan siis sanoa, että metsän lannoitus on erittäin tuottava investointi, jonka kulut voi vähentää verotuksessa. Ostaessasi lannoituksen meidän kauttamme, haemme mahdolliset valtion tuet puolestasi.
- Metsän lannoituksessa sijoitetun pääoman tuotto on jopa 15 prosenttia. Se tarkoittaa, että yksi euro muuttuu kolmeksi euroksi kahdeksan vuoden päästä, Kaivola havainnollistaa.
Metsänomistajan tilipussi ei ole ainut, joka kiittää lannoittamisesta, sillä kasvava metsä on hiilinielu, eli se poistaa ilmakehästä hiilidioksidia. Lannoitettu metsä voi sitoa 10 000 kg enemmän hiilidioksidia per hehtaari kuin lannoittamaton. Lisähiilensidonnan määrä on samaa tasoa, kuin suomalaisen ihmisen tuottama hiilijalanjälki vuodessa. Lisäksi lannoitus kasvattaa myös marja- ja sienisatoja.