Metsänlannoituksen hyödyt, tuotto ja ympäristövaikutukset
Metsänlannoitus on tuottava sijoitus, joka lisää puuston kasvua hyvin hoidetuissa metsissä merkittävästi. Lannoitus on myös ilmastoteko, sillä kasvava metsä on hiilinielu. Lannoituksen oikea ajankohta on tavallisesti harvennuksen jälkeen sekä silloin, kun metsän päätehakkuuseen on vielä tovi.
1. Lisää tuottoa
Kasvu lisääntyy 2-6 kuutiota vuodessa hehtaarilla, jolloin tulevat hakkuumahdollisuudet aikaistuvat. Puusto järeytyy nopeammin ja arvokkaan tukkipuun määrä lisääntyy.
2. Lisää hiilinieluja
Lannoittaminen on ilmastoteko, sillä lannoituksen tuoma lisäkasvu voi sitoa jopa 10 000 kg enemmän hiiltä hehtaarille.
3. Lisää metsän terveyttä
Metsänlannoituksella voidaan korjata ravinnepuutoksia ja estää kasvuhäiriöitä.
4. Lisää luontoarvojen huomioimista
Vesistöihin jätetään 20-50 metrin suojavyöhykkeet. Pohjavesialueilla ei lannoiteta tai varastoida metsänlannoitteita.
Miten metsänlannoitus tehdään?
Metsälannoitus voidaan toteuttaa joko helikopterilla lentolevityksenä tai metsätraktorilla maalevityksenä. Pienemmille alueille voidaan levittää nestemäistä booria myös paineruiskulla.
Helikopterilannoitus on nopea ja tehokas lannoitusmenetelmä, joka sopii monenlaisiin kohteisiin. Lentolannoitus voidaan tehdä myös sellaisille maille, joissa ei maalannoitusta voi tehdä joko kelirikon tai heikosti kantavan maapohjan vuoksi. Laajakin lannoitus voidaan tehdä muutamassa tunnissa. Jos oma alue ei ole suuren suuri, mutta lentolannoitus kiinnostaa, kannattaa tiedustella UPM:n yhteislannoituksista paikalliselta metsäasiakasvastaavalta. Mitä useampi metsänomistaja on mukana yhteishankkeessa, sitä kustannustehokkaammin lentolannoitus voidaan tehdä.
Metsätraktorilla tehtävä maalevitys sopii etenkin kohteisiin, joissa onnistuu puiden kesäkorjuu. Maalevitystä varten tarvitaan nimittäin ajouraverkosto ja kantava maa. Maalevitys on kustannustehokasta myös pienemmillä alueilla.
Kustannuksia pohtiessa on kuitenkin hyvä muistaa, että metsälannoituksen voi vähentää verotuksessa tavallisena metsänhoitomenona yhtenä vuonna. Metsäasiakasvastaavasi laatii sinun metsällesi parhaiten sopivan lannoitussuunnitelman ja selvittää puolestasi myös mahdollisuutesi saada valtion Kemera-tukea terveyslannoitukseen.
Miten metsänlannoitus vaikuttaa ympäristöön?
Lannoituksella maaperään lisätään ravinteita, jotka lisäävät metsän terveyttä ja puuston kasvua. Yhdellä metsälannoituksella lisäkasvua voi saada noin 15—20 kuutiometriä hehtaarille.
Kivennäismaiden kasvatuslannoituksissa mänty- ja kuusimetsiin levitetään typpeä sekä muita puiden kasvuun ja terveyteen vaikuttavia ravinteita.
Terveyslannoituksissa puolestaan levitetään tuhkalannoitetta tai boorilannoitetta. Terveyslannoitukselle on usein tarvetta esimerkiksi turvemailla, joissa puuston kasvua rajoittaa kaliumin, fosforin tai boorin puute. Boorinpuutoksen tunnistaa parhaiten puiden latvojen pensastumisesta.
Kasvava metsä on hiilinielu, ja lannoitettu metsä voi sitoa 10 000 kg enemmän hiilidioksidia per hehtaari kuin lannoittamaton. Myös marja- ja sienisadot kasvavat lannoituksen ansiosta. Lannoitetun metsän marjoja ja sieniä voi syödä turvallisesti, vaikka heti lannoituksen jälkeen.
Lannoituksen ravinteet eivät myöskään huuhtoudu vesistöihin, vaan sitoutuvat nopeasti maaperään ja puustoon, kun levityksessä huomioidaan suojavyöhykkeet vesistöihin. Lannoituksia ei tehdä lainkaan pohjavesialueilla, joihin jätetään lannoituksessa aina vähintään 50 metrin suojavyöhyke.
Metsänhoidon ABC -videolla (kesto 3:29 min) UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri kertoo kattavasti tuhlannoituksesta.
Kun kasvatuslannoituksessa käytettävä metsälannoite on turvallinen ja laadukas, puu pystyy hyödyntämään maaperään lisätyn typen mahdollisimman hyvin eikä typpeä jää maahan ylimäärin. Tämä on puun kasvun ja ympäristön kannalta tärkeää. Metsänlannoituksesta syntyvä puuston lisäkasvu sitoo moninkertaisesti sen hiilidioksidin, jonka lannoitteen valmistaminen vapauttaa.
Tuhkalannoitus korjaa ravinnepuutokset ja kiihdyttää typen vapautumista maaperästä puuston käyttöön. Tuhkan käyttö metsän lannoituksessa edistää paitsi puuston kasvua ja hiilensidontaa myös kiertotaloutta, sillä se vähentää kaatopaikoille päätyvän tuhkan määrää. Tuhkalannoituksen levityksen tasaisuutta mitataan tarkkailusuppiloilla.
Videolla (1:58 min) UPM:n metsäasiantuntija Maarit Hämäläinen antaa vinkit boorin puutoksen tunnistamiseen ja torjumiseen omassa metsässäsi.
Metsänlannoituksen kannattavuus ja metsän tuotto
Metsänlannoitus on kannattavaa, sillä vanhan nyrkkisäännön mukaan, kun metsän lannoitukseen käyttää yhden euron, sijoitus tuottaa kolme euroa takaisin. Metsänlannoitus lisää puuston kasvua ja nopeuttaa puiden järeytymistä. Kun arvokkaan tukkipuun osuus kasvaa ja puut voidaan hakata useita vuosia aikaisemmin, tulot aikaistuvat ja metsätalouden kannattavuus paranee. Metsänlannoitus onkin nopein tapa lisätä metsän tuottoa.
Hyväkuntoista metsää voi lannoittaa ensiharvennuksesta alkaen. Kun metsälannoitus tehdään noin 6—10 vuotta ennen seuraavaa harvennus- tai päätehakkuuta, on lannoitus ehtinyt vaikuttaa lähes kokonaan. Kasvatuslannoituksen voi toistaa jopa neljä kertaa metsän kiertoaikana. Terveyslannoitus puolestaan korjaa metsän ravinnetasapainoa jopa 30 vuoden ajan.
Näin sovit metsänlannoituksesta
- Pyydä tarjous metsänlannoituksesta metsäasiakasvastaavaltasi, asiakaspalvelustamme tai UPM Metsä -verkkopalvelusta.
- Jos olet kumppaniasiakas, voit maksaa metsänlannoittamista puukauppabonuksilla.
- Anna meidän hoitaa lannoitus ja hakea puolestasi mahdollista Kemera-tukea.
- Vähennä lannoituskustannukset puun myyntiverotuksessa.
- Ansaitse jopa 15—20 prosentin vuotuiset lisätuotot metsästäsi.