Taloudellinen voitto on yksi tekijä metsänhoitotoimenpiteiden valinnassa, mutta myös ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuus painavat vaakakupissa. Mahdollisia keinoja hiilensidonnan kasvattamisessa ovat esimerkiksi metsittäminen ja ojitus.
”Eri tavoitteiden välille pitää löytää jonkinlainen kompromissi”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Elinvoimaiset ja hyvin tuottavat metsät ovat tärkeitä sekä talouden että ilmaston kannalta. Luke tutkii, voisivatko Suomen metsät kasvaa vuosittain kestävästi 150 miljoonaa kuutiometriä.
Kehitys on ollut viime vuosikymmeninä huikeaa: 1970-luvulla metsät kasvoivat 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja nyt luku on lähes 110 miljoonaa.
”Yksi syy on ilmastonmuutos, mutta suurin tekijä ovat onnistuneet metsänhoitotoimet. Metsänomistajat ovat tehneet asioita oikein.”
Metsittäminen soveltuu kivennäismaille
Paras keino metsän kasvun tehostamiseksi riippuu myös siitä, millainen metsä on ja missä se kasvaa. Metsänhoitosuosituksista löytyy tarkkoja reseptejä eri kasvupaikoille ja puulajeille. Puuttoman alueen metsittäminen onnistuu kivennäismailla yleensä varmemmin kuin turvemailla.
Huomattava osa metsistämme kasvaa turvemaalla. Kosteita kasvupaikkoja on parannettu perinteisesti ojittamalla. Se kuivattaa maaperää sopivasti, ja puuston kasvu tehostuu.
Jotta kasvu jatkuisi, ojat pitää perata aika ajoin. Tätä toimenpidettä kutsutaan kunnostusojittamiseksi.
”Se ylläpitää puuston kasvua ja on tärkeä toimenpide metsän elinvoimaisuuden kannalta.”
UPM Kunnostusojitus – suometsä kasvukuntoon
Kunnostusojituksella on aina ympäristövaikutuksia. Ojitusprosessissa irtoava kiintoaines pääsee kulkeutumaan vesistöihin, mikä aiheuttaa veden tummumista. Lisäksi turvemaasta vapautuu hiilidioksidia ilmakehään.
Menetelmät ovat parantuneet, ja vesistövaikutuksia pyritään estämään imeytysalueilla ja padoilla.
”Kunnostusojituksen suunnitteluun kannattaa aina ottaa mukaan ammattilainen, joka osaa neuvoa tekemään asiat mahdollisimman ekologisesti.”
Turvemaalla kasvavan metsän kasvun tehostamiseen on olemassa myös muita vaihtoehtoja.
Mäntyvaltaisessa suometsässä toimii tuhkalannoitus. Kuusimetsässä taas jatkuvapeitteinen kasvatus auttaa pitämään pohjaveden tarpeeksi alhaalla.
Metsittäminen tekee hyvää ilmastolle
Yksi keino lisätä metsän kasvua on istuttaa puita sinne, missä niitä ei ole. Metsittäminen on Hynysen mielestä hyvä juttu ilmaston kannalta varsinkin, jos metsiä istutetaan suopelloille, joiden hiilidioksidipäästöt ovat mittavia.
”Myös valtiovalta edistää metsittämistä maksamalla erityistä metsitystukea.”
Uutta metsää viljeltäessä on oleellista valita jalostettua siemenmateriaalia ja puulajeja, jotka sopivat kasvupaikalle. Sekametsä on ykkösvaihtoehto myös metsittämisessä, sillä se kestää ilmaston lämpenemisen myötä muuttuvia kasvuolosuhteita.
Metsityskelpoisuuden määrittäminen
”Siemenen valintaan kannattaa panostaa. Männyllä ja rauduskoivulla valiosiemenviljelyssiemen tuottaa 30 prosentin kasvunlisäyksen verrattuna metsikkösiemeneen.”
Metsittämisen lisäksi puiden kasvua voi tehostaa harventamalla. Se on oleellista niin taimikolle kuin varttuneelle metsälle.
”Metsänhoito on ketju, jossa jokainen vaihe ratkaisee. Ei ole yhtä taikakeinoa kasvun lisäämiseen – metsää on hoidettava hyvin aina istuttamisesta uudistushakkuuseen asti.”
Monen tahon yhteistyössä laatimia metsänhoitosuosituksia koordinoi Tapio: metsanhoidonsuositukset.fi