Metsänomistajalle hoitotoimenpiteiden oikea-aikaisuus tuo taloudellista hyötyä monella tavalla. Metsänhoitoon tarvittava työmäärä on pienempi, sillä hyvin hoidetussa metsässä eri työvaiheet on helpompi tehdä ja puu helpompi korjata. Puumäärät hehtaarilta kasvavat, ja oikein hoidettu metsä tuottaa jatkuvasti puuta myös harvennushakkuina. Hyvin hoidetun metsän virkistyskäyttö on mieluisampaa, ja metsä on myös vastustuskykyisempi tuhoille. Oikein hoidetusta metsästä saa päätehakkuussa hyvälaatuista tukkipuuta huomattavasti enemmän kuin huonolle hoidolle jätetystä metsiköstä.
Hoitotoimenpiteiden tekeminen ajallaan on erityisen tärkeää metsän elinkaaren alussa. Ajallaan suoritetulla varhaisperkauksella voidaan minimoida nuoren metsän hoitokustannukset ja varmistaa taimikolle parhaat kehitys- ja kasvuolosuhteet.
”Hakkuuaukean muut kasvit kilpailevat taimien kanssa vedestä, ravinteista ja auringonvalosta, joten on tärkeää varmistaa, että viljellyt taimet saavat hyvän kilpailuaseman”, metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta sanoo.
”Varhaisperkaus kannattaa tehdä kylvömänniköissä noin puolen metrin taimikossa, ja istutushavupuille metrin kohdalla. Tällöin toimenpide on kustannustehokkaimmillaan.”
Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan ajallaan tehty varhaisperkaus voi lisätä kuusentaimien kasvua 20–30 prosenttia sekä puolittaa tulevan taimikonhoidon kustannukset.
Sijoitus tulevaisuuteen
Varhaisperkaus ja taimikonhoito ovat pitkän tähtäimen investointeja, jotka voivat antaa erinomaisen tuoton. Luonnonvarakeskuksen mukaan esimerkiksi istutuskuusikoissa oikea-aikaisten taimikonhoitotoimenpiteiden tuotto voi olla yli viisi prosenttia. Paremmin kasvava puusto järeytyy hyvin ja lyhentää metsän kiertoaikaa.
Anna Rakemaa muistuttaa, että taimikon varhaishoitoon voi hakea Metsäkeskuksen kautta ns. Kemera-rahoitusta. Tuki on tarkoitettu yksityisten metsänomistajien metsänhoidon tukemiseen, ja sitä myönnetään taimikon perkaukseen ja harvennukseen sekä taimikon yllä kasvavan verhopuuston poistoon ja harvennukseen. Myös nuoren metsän hoitoon on saatavilla tukea.
Vaihtoehtoja metsänomistajalle
Metsälain uudistuminen vuonna 2014 toi metsänomistajalle aiempaa enemmän joustavuutta oman metsänsä käyttämiseen. Laki toi mahdollisuuden muun muassa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, jossa koko metsää ei päätehakata samalla kertaa.
Anna Rakemaan mukaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta hyödynnetään jo jonkin verran. ”Monessa kohteessa pystytään tekemään voimakkaampia yläharvennuksia kuin aiemmin. Lehtipuusekoituksen jättäminen kohteeseen tekee metsästä kestävämpää, kun ei olla vain yhden puulajin varassa. Toisaalta lehtipuuston poistaminen voi myös vähentää hirvien kiinnostusta alueeseen sekä edistää nuoren metsän järeytymistä.”
Kysyntää riittää tulevaisuudessakin
Päätehakkuun lähestyessä metsänomistaja joutuu pohtimaan oikeaa aikaa puukaupan tekemiselle. Moni pohtii myös sitä, mikä on ilmaston kannalta paras ratkaisu. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynysen mukaan metsän kiertoajan pidentäminen voi olla perusteltua molemmista näkökulmista, mutta puuston vanheneminen tuo myös riskejä.
”Erityisesti kuusikoissa juurikääpä, myrskytuhot ja kaarnakuoriaiset iskevät helposti yli-ikäiseen metsään. Männiköissä kiertoajan pidentäminen voi olla turvallisempaa ja myös hiilitalouden näkökulmasta perusteltua, sillä järeämmästä puusta suurempi osa päätyy pitkäkestoisten tuotteiden materiaaliksi. Toisaalta taloudelliset seikat kannattaa miettiä huolella, sillä puuston kasvattaminen vanhemmaksi ei välttämättä ole optimaalista puumarkkinoilta saatavien myyntituottojen kannalta.”
Oikea hoito tuo tuottoa
Taloudellisesta näkökulmasta metsänomistajan kannattaa suunnata investoinnit sinne, missä sijoitukselle saa parhaan tuoton. Tärkeintä on ajoittaa oikein toimenpiteet puuston elinkaaren alku- ja loppupäässä.
”Istutustaimikko kannattaa hoitaa mahdollisimman aikaisin, jotta saadaan paras hyöty puiden kasvukyvystä. Toisaalta etenkin kuusikoissa päätehakkuuta ei kannata kohtuuttomasti viivyttää, varsinkaan jos alueella on juurikääpää”, toteaa Jari Hynynen.
Hynynen arvioi, että Suomen metsistä voitaisiin kestävästi hakata nykyistä enemmän puuta, aina noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. ”Toki tulee huomioida muutkin näkökulmat kuten luonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilinielut, mutta joka tapauksessa kasvua voidaan valtakunnallisesti vielä lisätä paljonkin metsänhoidollisin keinoin.”
Juttu on julkaistu aiemmin pidempänä versiona Metsän henki -lehdessä 3/2019.