Valtaosa puukaupoista on pystykauppoja. Niiden sopimusaika on yleensä 2 - 3 vuotta, jolloin kauppakirjaan, eli metsänhakkuusopimukseen, päivämäärä on merkitty kahden tai kolmen vuoden päähän. Puun ostajan on korjattava puut hakkuualalta viimeistään sopimukseen merkittyyn päivämäärään mennessä. Jo puukauppaa tehtäessä on kohteena olevasta leimikosta selvitetty puunkorjuun suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavat seikat ja kohde on valmiina odottamassa oikeaa korjuuhetkeä.
Puunkorjuu voi tapahtua sopimuksen solmimisen jälkeen nopeallakin aikataululla ja tästä ilmoitetaan aina hyvissä ajoin metsänomistajalle. Mikäli metsänomistaja haluaa tulla paikalle seuraamaan puunkorjuuta, tulee hänen noudattaa vierailijaturvallisuusohjeita.
Korjuun ajoitukseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa:
Tehtaiden puuntarve – mitä, paljonko, milloin?
Korjuuta suunniteltaessa tavoitteemme on, että voimme toimittaa tarvittavaa puuraaka-ainetta jalostuspaikoille oikean määrän oikeaan aikaan. Korjuuta säätelemällä pidämme pysty-, tienvarsi- ja tehdasvarastot halutun suuruisina ja meillä on puutavaralajeja varastoituna niin, että voimme toimittaa tehtaille puuta ympäri vuoden.
Onko kyseessä kesä-, talvi- vai kelirikkoleimikko?
Sääolosuhteet, puulaji ja maan kantavuus määräävät korjuuajankohdan. Kesäleimikon pystymme korjaamaan ja kuljettamaan puut sulan maan aikana. Talvileimikon voimme korjata vain maan ollessa jäätynyt ja lumen suojatessa puiden juuria. Kelirikkoleimikolle voimme mennä kaikissa olosuhteissa, myös kelirikkoaikaan keväällä tai syksyllä. Myös puulaji ohjaa korjuun ajoitusta. Maaperän kantavuuden ohella metsäteiden kunto vaikuttaa korjuukelpoisuuteen. Kaluston sekä menetelmien kehittyminen antaa nykyään mahdollisuuden toteuttaa entistä enemmän korjuuta sulan maan aikana.
Saat lisätietoa puunkorjuun suunnittelusta metsäasiakasvastaavaltamme.