Taimikonhoidon tietopaketti metsänomistajalle

1. 30% enemmän tukkipuuta     2. Edistää hiilensidontaa    3. Lehtipuilla hyvinvointia

Taimikonhoidon laiminlyönti heikentää metsän arvoa ja laatua

Ajallaan tehty taimikonhoito on yksi tärkeimmistä metsänhoidon vaiheista. Taimikkona hyvin hoidettu metsä tuottaa 30 prosenttia enemmän ja paremman laatuista tukkipuuta kuin hoitamatta jäänyt kohde. 

Taimikonhoidon viivästyminen laskee hakkuista tulevaisuudessa saatavia tuloja sekä nostaa hoitokustannuksia, kun taimikko lopulta hoidetaan. Taimikon harvennuskustannukset nousevat jyrkästi puuston järeytyessä. Viivästyminen lisää kustannuksia noin 10 prosenttia vuodessa. Tämä tarkoittaa, että kustannukset ovat puolitoistakertaiset, jos hoito myöhästyy 4–5 vuotta, ja peräti kaksinkertaiset 7 vuodessa. Summa riippuu puulajista, kasvupaikasta ja taimikon kehitysvaiheesta.

Metsä, jossa hoitotoimenpiteet ja harvennukset on tehty ajallaan, kestää kaiken lisäksi paremmin lumi- ja tuulituhoja kuin hoitamaton metsä. Herkimpiä lumen aiheuttamille vaurioille ovat ylitiheinä kasvaneet, riukuuntuneet tai liian myöhään ja voimakkaasti harvennetut metsät. 

Suomen metsissä arvioidaan olevan lähes 800 000 hehtaaria taimikonhoitorästejä. Tämä vaikuttaa yleisesti Suomen metsien hyvinvointiin. Taimikonhoidon työmäärät tulisikin kaksinkertaistaa.

Oman metsäsi taimikonhoitokohteet löydät helposti UPM Metsä -verkkopalvelusta

Taimikonhoito on ilmastoteko

Uudistushakkuun jälkeen metsään kannattaa istuttaa jalostettua siemen- ja taimiainesta. Taimitarhallamme kasvatetut taimet tuottavat tutkitusti enemmän ja laadukkaampaa puuta metsän kiertoaikana. Samalla ne kestävät paremmin luonnontuhoja.

Taimikonhoidolla taimille ja parhaille puille annetaan tilaa kasvaa ja menestyä. Kun taimikonhoidot tehdään ajallaan, lopputuloksena on vuosien mittaan järeäksi ja hyvinvoivaksi kasvanut metsä. Ilmaston ja hiilensidonnan kannalta tämä on erittäin tärkeää, sillä hyvin kasvava metsä sitoo tehokkaasti hiiltä sekä toimii valtavana hiilivarastona. Mikäli taimikonhoitoa ei tehdä ajallaan, puuston kasvu hidastuu, osa puista kuolee ja jäljelle jäävien puiden sekä hiilensidonnan laatu heikkenee. 

UPM tavoitteena on kaksinkertaistaa lehtipuiden määrä omissa metsissään Suomessa. Nykyisen tutkimustiedon valossa lehtipuuosuuden lisääminen parantaa metsän kasvua ja monipuolistaa metsälajistoa. Toimintatavalla ennakoidaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulevaisuuden haasteita metsissä.

Lehtipuista syntyvä karike on tärkeää maaperän eliöiden hajotustoiminnalle. Toiminnasta vapautuu ravinteita puiden käyttöön, mikä lisää niiden kasvua. Myöskään kaikkia metsäneläinten ravintokasveja tai pensaita ei tule poistaa, sillä ne lisäävät metsän monimuotoisuutta ja parantavat sen kasvua. UPM:n omissa metsissä taimikonperkauksen jälkeen tavoitteena on tavallista korkeampi, 20 % lehtipuuosuus. Suosittelemme myös asiakkaillemme jättämään taimikonhoidossa havutaimikon joukkoon lehtipuuta.

Video: Tuottoa taimikonhoidolla (2:27min)

Taimikon tarkastamisen kautta hoitotoimenpiteisiin

Hoitotoimenpiteiden suunnittelu alkaa taimikon tarkastamisella. Taimikon kunto kannattaa tarkastaa kaksi kertaa vuodessa: alkusyksystä kasvukauden päätteeksi sekä keväällä lumien sulettua.

Alkusyksystä ennen lumien tuloa ehtii nähdä, häiritseekö mahdollinen aluskasvillisuus tai lehtipuuvesakko nuorten taimien kasvua. Syksyllä taimikossa voikin vielä tarvittaessa tehdä heinäyksen.

Tarkastamiseen kuuluu myös mahdollisten tuhojen selvittäminen. Nuoressa taimikossa saattaa löytyä merkkejä esimerkiksi hyönteisten, sienien, myyrien tai metsojen tuhoista. Hirvieläimet taas voivat tehdä tuhojaan myös varttuneissa taimikoissa. Jos tuhot ovat laajat, voi harkita täydennysistutuksia.

Talven jälkeen keväällä, kun pintakasvillisuus ei ole vielä aloittanut kasvuaan, pienet taimet erottaa hyvin maastosta. Nuorissa taimikoissa kannattaa laskea taimien tiheys. Tämä onnistuu, kun ottaa käsiinsä neljän metrin mittaisen kepin, pyörähtää ympäri ja laskee ympyrän sisään jäävien taimien määrän. Lukumäärä kerrottuna 200:lla kertoo taimien määrän hehtaarilla. Riittävän tarkan tuloksen saa, kun tekee mittauksen vähintään seitsemästä eri kohdasta hehtaarilla.

Tarkastuksen jälkeen on hyvä päättää tulevista hoitotoimenpiteistä. Seuraavaksi avaamme niitä tarkemmin.

1. Heinääminen (taimien istutuksesta 1–3 vuotta)

Taimikon heinäämisellä pyritään turvaamaan istutetun taimen hyvä kasvu ilman häiriötekijöitä. Syksyllä pitkiksi ja painaviksi kasvaneet heinät tukahduttavat pienet taimenalut kaatumalla niiden päälle.

Heinäämisen toteuttamisajankohta onkin joko loppukesästä tai alkusyksystä, kun heinä on kasvanut täyteen mittaansa. Liian aikaisin tehty heinäys on turhaa työtä, sillä heinä voi vielä kasvaa takaisin taimien päälle. Taimikot on hyvä kiertää neljänä vuonna istuttamisen jälkeen. Kun kasvumahdollisuudet varmistaa, metsänomistajan kulut pienenevät.

Heinääminen tehdään joko polkemalla heinä maahan tai leikkaamalla se viikatteella tai raivaussahalla. Mikäli hommaan ryhtyy raivaussahalla, kannattaa tutustua ennakkoon metsurin vinkkeihin raivaussahan huoltamisesta. Itse työvälineellä ei ole väliä, kunhan heinääminen tehdään. Mikäli metsänomistajalla ei ole itse toimenpiteen suorittamiseen aikaa, sen voi tilata palveluna UPM:n metsäasiakasvastaavalta.

2. Varhaisperkaus (taimien istutuksesta 4–7 vuotta)

Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan lehtipuita ja vesakkoa, jotka haittaavat taimien kasvua. Joukkoon jätetään lehtipuita, jotka eivät häiritse taimia. Ne lisäävät metsän monimuotoisuutta sekä parantavat taimien kasvuolosuhteita.

Toimenpide tehdään 4–7 vuoden kuluttua metsänuudistamisesta, kun kasvatettavat puut ovat suurin piirtein samanmittaisia ympäröivien lehtipuiden kanssa. Jos taimia on vaikea erottaa lehtipuuvesakon keskeltä, on varhaisperkauksella jo kiire.

Toimenpiteen voi tehdä metsurityönä tai koneellisesti kitkevällä perkaajalla. Koneellisesti tehty perkaus poistaa vesakon juurineen, joten suurimmalla osalla konekitketyistä kohteista ei tarvita toista taimikonhoitoa. Koneellinen kitkentä on metsurityötä harvinaisempi, sillä se soveltuu vain kivennäismaalla kasvaville havupuutaimikoille. Lisäksi kasvualueen tulisi olla kooltaan vähintään 2 hehtaaria. Konekitkentä tehdään sulan maan aikaan. Konekitkennän saatavuutta voit tiedustella metsäasiakasvastaavaltasi. 

3. Taimikonperkaus (taimien istutuksesta noin 10 vuotta)

Taimikon toinen perkauskerta on ajankohtaista noin 10 vuoden päästä istutuksesta. Tälläkin kertaa taimikosta poistetaan häiritsevää lehtipuuvesakkoa, mutta myös heikompikasvuiseksi jääneitä taimia. Perkaus on hyvä tehdä, kun kuusitaimikossa taimet ovat noin 3–4 metrin mittaisia ja mäntytaimikossa 5–6 metrin mittaisia.

Taimikko harvennetaan toisella kerralla kasvatustiheyteen. Jäljelle jäävät parhaimmat taimet pääsevät vahvistumaan entisestään, kun pääpuiden latvukset saavat kasvutilaa. Lehtipuun osuutta tulevassa metsässä määritellään tässä vaiheessa.

Molemmat taimikonhoitokerrat ovat tärkeitä tuotto-odotusten lisäksi kustannusten kannalta katsottuna. Pusikoitunut taimikko lisää metsurin työtä. Taimikonhoidosta kannattaa sopia puukaupan yhteydessä. Metsäasiakasvastaavamme antavat mielellään neuvoja taimikonhoidon toteutustavoista.

Taimikonhoitoon Metka-tukea

Yksityishenkilöiden on mahdollista saada taimikonhoitamiseen pinta-alaperusteista valtion rahoitusta eli Metka-tukea. Metsänomistajalle taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tuki 200 euroa hehtaarilta.

Lisäksi taimikonhoidon kustannukset ovat metsätalouden verotuksessa vähennyskelpoisia. UPM:n Taimikonhoitoon sisältyy muun muassa Metka-tuen haku asiakkaalle.

Esimerkkilaskelma taimikonhoidosta

*Työn vaikeusluokka. Työn hinta laskelmassa on suuntaa antava, ja riippuu työkohteen poistettavan puuston määrästä ja pituudesta. Metka-tukea voidaan hakea taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tuen ehdot täyttäville kohteille. Teemme myös metka-tukihakemuksen maksutta puolestasi! Taimikonhoitotyö on metsäverotuksessa vähennettävissä olevaa menoa, jolloin verovaikutus lasketaan 30% vähennyksenä. Huom. Hinta sisältää työnjohtokustannuksen ja laadun valvonnan.