Vuoden 2021 puukauppatilanne näytti hyvältä.
”Markkinat vilkastuivat kevään aikana. Puutavaralle oli sekä tarjontaa että kysyntää. Kysyntää veti kuusitukki, ja mäntytukki peesasi perässä. Ostoslistan kestosuosikkina olivat kesä- ja kelirikkokelpoiset kohteet”, sanoo UPM Metsän metsäasiakasvastaava Mika Järri Lounais-Suomesta.
Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Anu Islander vahvistaa, että järjestön jäsenet olivat maaliskuun 2021 loppuun mennessä ostaneet lähes 30 prosenttia enemmän puuta kuin vuonna 2020 vastaavana aikana.
Kiireisen metsänomistajan pelastus
Järrin kumppaniasiakas, espoolainen Teemu Naatula ei hätäile. Hän on pitkän linjan metsänomistaja, joka ajattelee metsäomistuksiaan kauas seuraavien sukupolvien yli.
Sukupolvenvaihdosten seurauksena hänelle on kertynyt noin 250 hehtaaria metsää Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa.
”Olen myös hankkinut metsää vuosien varrella suunnitelmallisesti lisää, jotta omistuksissani olisi erilaisia kasvuolosuhteita ja vaihtelevaa maastoa riskin hajauttamiseksi.”
Joitakin vuosia sitten Naatula havaitsi, että aikaa metsänhoidon miettimiseen oli yhä vähemmän. Kumppaniksi valikoitui UPM Metsä kattavien digipalveluiden ja kokonaisvaltaisuuden ansiosta.
”Täyden palvelun ’suunnittele-sovi-seuraa’-malli sopii kiireiseen elämänvaiheeseeni erittäin hyvin. Digipalvelut ovat helppokäyttöisiä. Seuraan metsän tietoja ja metsäsuunnitelman toteutumista kännykästä samaan aikaan kun liikun siellä.”
Naatula tapaa metsäasiakasvastaavansa vuosittain kasvotusten, mutta muuten kaikki hoituu verkossa.
”Kerran vuodessa on hyvä istua alas, kerrata omat tavoitteet ja odotukset ja sopia niiden pohjalta seuraavan vuoden suunnitelma. Tutun ihmisen kanssa voi luottaa siihen, että se mistä sovitaan myös tapahtuu. Hyvä metsänhoitokumppani on sellainen, joka hakee molempien osapuolten etua.”
Tällä hetkellä Järri kartoittaa Naatulalle sopivia kohteita terveyslannoitukseen. Myös jatkuvan kasvatuksen mallia on pohdittu yhdessä.
Metsänhoidolla valtava vaikutus
Nuorempana Naatula teki töitä perheen metsätilalla. Raivaussaha ja taimien istutus tulivat vuosien varrella tutuiksi. Tätä nykyä kaikista metsänhoitotoimenpiteistä vastaa UPM Metsä.
”Ehkä tästä on jäänyt käteen ymmärrys metsänhoidon merkityksestä. Nuorempana metsää ajatteli enemmän paikkana, jonne mennään tekemään töitä. Nyt näen sen kahdella tavalla: arvokkaana omaisuutena ja luontokohteena. Metsä kuuluu suomalaiseen luontoon.”
Metsänhoidolla on puun kantohintoja suurempi vaikutus metsän tuottoon. Parhaan tuoton saa, kun metsänhoidolliset toimenpiteet, varsinkin taimikonhoito ja ennakkoraivaus, on tehty ajallaan.
Leimikon houkuttelevuuteen vaikuttavat myös varastopaikat ja tiestön kunto. Viimeksi mainitulla on nykyään entistä suurempi merkitys, kun yhä useampi leimikko korjataan kesäaikaan.
Islanderin mukaan puun kysyntään ja kantohintoihin vaikuttavat puun saatavuus, metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinatilanne ja sääolosuhteet.
Metsäteollisuuden tuotteista erityisesti sahatavaran, vanerin ja kartongin tuotanto on kasvussa. Kysyntä on nykyään ympärivuotista, ja se kohdistuu kaikkiin puutavaralajeihin. Puuta tarvitaan joka päivä, eikä isoja varastoja voida pitää.
Naatula pyrkii vuosittain käymään kaikki palstansa läpi, jotta kosketus metsään säilyy ja hän näkee, mitä sille kuuluu ja tapahtuu.
Perheen lapsetkin aiotaan ottaa mukaan, kunhan he vähän kasvavat. Tavoitteena on pitkän tähtäimen taloudellisen hyödyn saavuttaminen kestävällä tavalla, mistä seuraavatkin sukupolvet voivat nauttia.
Hajauttaminen kannattaa
Metsäsuunnitelmasta saa pitkälle eteenpäin ulottuvaa näkemystä puukauppojen suunnitteluun.
”Puukaupasta olen oppinut sen, mikä pätee muussakin omaisuuden hoidossa – hajauttaminen kannattaa. Metsän kohdalla tämä tarkoittaa alueellista ja puulajien välistä hajautusta. Spekulointi taitaa osua aika harvoin oikeaan, ellei ole meneillään ihan poikkeuksellisen huono vuosi”, Naatula pohtii.
”Yksittäisen hintapiikin kyttääminen ei vaikuta järkevältä. Tietääkseni kukaan ei ole pystynyt ennustamaan tähänastisia hintapiikkejä”, Islander täydentää.
Naatula pitää metsää hyvänä sijoituskohteena juuri siksi, ettei yleensä ole tarkkaa aikaa, jolloin sitä täytyisi kaataa.
”Parhaassa tapauksessa hakkuu tehdään silloin, kun puuston järeytyminen lakkaa eikä lisävuoden odottaminen enää merkittävästi lisää odotettavissa olevaa hakkuutuloa. Luonnollisesti myös yleinen hintataso vaikuttaa asiaan hieman.”
Kantohintojen lisäksi kysynnän ennakointi on vaikeaa, eivätkä vuodet ole aina toistensa kaltaisia. Kuluneen kymmenen vuoden aikana Metsäteollisuus ry:n jäsenten ostot yksityismetsistä ovat vaihdelleet 25–43 miljoonan kuution välillä vuosittain. Islanderin mukaan odotukset tälle vuodelle ovat korkealla, koska uhkakuvia ei ole näkyvissä.
Mielenrauhaa avohintakaupalla
Metsänomistajan mieltä rauhoittaa UPM:n avohintakauppa, joka on tarjolla UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaille.
Kumppanuusasiakkaan puukauppa pääsee avohintakaupan piiriin, kun kaupat tehdään joulukuun alun ja toukokuun lopun välillä. Puutavaran hintaa tarkastellaan kaupantekohetken ja syyskuun lopun välillä.
Jos keskiarvo ylittää kaupantekohinnan, metsänomistajalle maksetaan samana vuonna jälkitiliä.
Järrille kumppanien metsät ovat tuttuja. Naatulankin metsissä on tullut liikuttua useita kertoja.
”Meillä on vuosikymmenten ajan karttunutta kokemusta ja tietoa metsänhoidosta Suomessa sekä paljon omiakin metsiä ympäri maata, kaikenlaisissa olosuhteissa. Tämä osaaminen on se lisäarvo, jota me metsäasiakkaillemme tarjoamme. Metsänomistaja voi myös halutessaan liittää metsänsä osaksi UPM Yhteismetsää”, Järri sanoo.
Naatulan mielestä puuta ei aina kannata korjata juuri sillä hetkellä, kun se on hakkuukunnossa. Pitkällä tähtäimellä tavoite voisi olla se, että kaikkiin kasvuvaiheisiin hajautettu metsäomaisuus tuottaisi jatkuvaa tuloa.
”Voi miettiä, järeytyisikö puu vielä ja kannattaisiko odottaa vuoden tai parikin parempia hintoja. Talousmetsässä painavat toki taloudelliset näkökohdat, pitkällä tähtäimellä myös kestävästi toimiminen, mutta joskus myös aivan muut arvot. Aina hakkuu ei ole paikallaan, jos alueella on esimerkiksi arvokkaita luontokohteita”, Naatula sanoo.
”Myös metsäasiakasvastaavalla tulee olla rohkeutta kertoa metsänomistajalle hänen maillaan mahdollisesti olevista luontokohteista. Etenkin vanhan, erittäin lahon kuusimetsän kohdalla on monesti niin, että suojelukorvaus on suurempi kuin puusta myytäessä saatava hinta”, Järri täydentää.
Kirjoitus on julkaistu Metsän henki 2/2021 -lehdessä. Lue koko lehti täältä.