Suomessa noin puolet metsänomistajista on vakuuttanut metsänsä. Onko se paljon vai vähän?
Suomen Metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula vastaa rinnastuksella.
”Monella perheellä on kaksi autoa, ja mahdollisesti alle 10 000 euron kakkosautossakin on usein kaskovakuutus. Silti samalla perheellä voi olla 100 000 euron arvoinen metsä, jota ei ole vakuutettu.”
Pajula kannustaa harkitsemaan vakuutusta etenkin, jos metsä on elinkeino.
Metsävakuutuksia on kolmea eri laajuutta. Suppein on pelkkä palovakuutus. Sen hinta, kuten muidenkin metsävakuutusten hinnat, riippuu omavastuusta, vakuutusyhtiöstä ja siitä, missä metsä sijaitsee.
Pajulan oman kokemuksen mukaan palovakuutus ei ole kovin kallis.
”Kun metsäni oli nuori, minulla oli siihen vain palovakuutus. Se taisi olla 50 senttiä hehtaarilta vuodessa.”
Metsäpalot ovat Suomessa melko harvinaisia: vain kaksi prosenttia kaikista vakuutuskorvauksista on maksettu metsäpaloista.
Toisaalta, jos metsäpalo kuitenkin tulee, jälki on pahaa. Siksi Pajula suosittelee palovakuutusta kaikille.
Valtaosa korvauksista maksettu myrsky- ja lumivahingoista
Yhdeksänkymmentä prosenttia metsien vakuutuskorvauksista on maksettu myrsky- ja lumivahingoista. Ne kuuluvat metsävakuuttamisen toiseksi laajimpaan kokonaisuuteen.
”Nykyään minulla on vakuutus myös myrsky- ja lumituhojen varalle, ja hinta taitaa olla neljästä viiteen euroa hehtaarilta vuodessa.”
Kaiken kaikkiaan Pajula maksaa 80 hehtaarin metsästään vakuutusmaksuja nettona noin 250 euroa vuodessa. Vakuutusmaksut ovat yhteensä noin 350 euroa, mutta niistä saa vähentää osan verotuksessa.
Se, kannattaako myrsky- ja lumituhojen varalta vakuuttaa, riippuu osittain maantieteestä. Lumituhot, joissa raskas tykkylumi jää puiden latvoihin, ovat riesana erityisesti Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Myrsky- ja tuulituhoja taas on Pajulan mukaan kahdenlaisia.
Talvikautena Atlantilta tulee myrskyjä, jotka ovat tuhoisimmillaan Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla.
Kuumina kesinä järvenselät antavat voimaa trombeille. Niille ovat alttiita Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa sijaitsevat metsät.
Jos metsä on vielä nuori, myrsky- ja lumituhot eivät ole yhtä suuri vaara kuin iäkkäämmässä metsässä.
Metsänhoidollakin voi vaikuttaa tuhojen laajuuteen.
”Kannattaa harventaa taimikot ajallaan. Se vähentää myrsky- ja lumituhojen vakavuutta.”
Laajin vakuutus kattaa monenlaiset vahingot
Kolmas ja laajin vakuutustaso korvaa palojen, myrskyjen ja lumituhojen lisäksi esimerkiksi tulvat, vahingonteot sekä jyrsijöiden, sienten ja hyönteisten aiheuttamat tuhot.
Laajimman tason vakuutusmaksu ei Pajulan mukaan ole merkittävästi kalliimpi kuin toiseksi laajimman. Sitä kannattaa harkita, jos omistaa kuusimetsää Etelä-Suomessa, kirjanpainajien suosikkialueella.
”Kirjanpainaja tappaa järeitä kuusia. Käytännössä se tekee tukkipuusta polttopuuta, mikä on taloudellisesti tuhoisaa.”
Metsätuhojen riskit kasvat tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia. Metsien maa tulee olemaan entistä vähemmän aikaa roudassa, mikä lisää tuulituhoja: routamaassa puut pysyisivät paremmin kiinni. Myös myrskyt lisääntyvät ilmastonmuutoksen vuoksi.
Lisäksi sateiden määrä kasvaa, mikä lisää lumituhojen riskiä etenkin pohjoisessa. Myös pitkät ja kuumat kuivuusjaksot yleistyvät. Tämä kasvattaa sekä metsäpalojen että tuholaisten riskiä. Tuholaiset siirtyvät entistä pohjoisemmaksi, ja eteläisempään Suomeen voi tulla uusia.
Ilmastonmuutos tekee metsän vakuuttamisesta ikävämpää.
”Riskien kasvaessa on todennäköistä, että myös metsävakuutusten hinta nousee.”
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä 3/2022.