1. Kasvata lehtipuiden määrää
Talousmetsien monimuotoisuutta voi lisätä kasvattamalla lehtipuiden määrää. Se paitsi parantaa metsän kasvua ja tuottoa, myös lisää lajien monimuotoisuutta ja auttaa metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Pudonneet lehdet monipuolistavat maaperän ravinnepitoisuutta, ja ravinteikas maaperä parantaa myös havupuiden kasvua.
Mieti, voisitko valita seuraavaksi kasvatettavaksi puulajiksi jonkin lehtipuulajin. Rauduskoivu sopii hyvin keskikarkeille, viljaville maille. Pieninä määrinä tervalepän ja tammen taimien istuttaminen parantaa metsäsi monimuotoisuutta.
Monipuolistuva metsälajisto lisää lajien välistä kilpailua. Tämä luo ekosysteemiin tasapainoa vähentäen riskiä yksittäisten lajien ylivallalle ja niiden aiheuttamille vahingoille. UPM:n metsänuudistamispalvelussa kuusen viljelymäärää on vähennetty lehtipuuosuuden kasvattamiseksi. Voit lisätä metsäsi monimuotoisuutta valitsemalla kasvatettavaksi enemmän lehtipuita ja säästämällä tiheikköjä taimikonhoitotöissä.
Lue lisää UPM Forest Action -vastuullisuusohjelmasta
2. Ylläpidä metsän monipuolista ikärakennetta
Eri metsälajit sopeutuvat eri-ikäisiin metsiin. Jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvaa monen ikäisiä ja kokoisia puita. Tällaiseen metsään ei tehdä avohakkuita, vaan puista poistetaan kerrallaan vain osa.
Metsänomistajana voit lisätä metsien rakenteellista vaihtelua sillä, että kasvatat eri kasvuvaiheissa olevia metsiä. Se tarkoittaa tasapainoa niin taimikoiden, kasvatusmetsien kuin uudistuskypsien metsien välillä.
Toinen keino monipuolistaa rakennetta on suosia eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta yhden metsäkuvion tasolla. Silloin metsäsi pysyy jatkuvasti puupeitteisenä. Tämä voi olla perusteltua monimuotoisuuden lisäksi myös kohteen vesiensuojelun, hiilitaseen tai maiseman kannalta.
3. Kasvata lahopuiden määrää
Noin neljäsosa Suomen metsälajeista on suoraan tai välillisesti riippuvaisia lahopuusta. Suurin osa tällaisista lajeista on sieniä ja hyönteisiä. Eri lajit ovat erikoistuneet elämään tietynlaisella lahopuulla, ja yksittäisellä puulla elävään lajistoon vaikuttavat muun muassa puulaji, puun koko, lahopuun asento ja lahoamisvaihe.
Lahopuun jättäminen metsään on metsänomistajalle luonnonhoidon keinoista ehkäpä kaikkein helpoin ja edullisin, sillä se ei vaadi erillisiä toimenpiteitä. Tulevaisuuden lahopuun määrää kasvatetaan suunnittelemalla ja jättämällä säästöpuita hakkuualueille. UPM:n tavoitteena on lisätä lahopuun määrää nykyisestä noin viidestä kuutiosta hehtaarilla kymmeneen kuutioon hehtaarilla. Voit itse edistää metsäsi monimuotoisuutta jättämällä suojavyöhykkeen metsänhoidossa maalahopuihin ja säästöpuuryhmiin, jotka kehittyvät ajan myötä lahopuiksi.
Tutustu UPM:n biodiversiteettimittareihin
4. Suojele uhanalaisten lajien elinympäristöjä
Suojelutyön tavoitteena on tunnistaa ekologisesti tärkeimmät kohteet ja jättää ne metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Suojele olosuhteiltaan ainutlaatuisia elinympäristöjä, kuten lähteitä, jyrkänteitä, lehtoja ja puroja.
Suurella osalla metsälajeista uhanalaisuus liittyy esimerkiksi lahopuun puutteeseen, yksipuolisiin puulajisuhteisiin tai arvokkaiden elinympäristöjen, kuten lehtojen ja harjumetsien vähenemiseen. Kun varmistamme, että metsissämme on riittävästi näitä uhanalaisten lajien vaatimia elinympäristöjä, turvaamme myös uhanalaista lajistoa.
5. Varmista kestävä ja vastuullinen metsänhoito
Olemme metsänomistajien apuna suunnitelmallisessa metsäomaisuuden hoitamisessa kokonaisvaltaisesti. Metsänomistaja voi UPM Kasvu -kumppanina hankkia metsälleen FSC®-sertifioinnin, joka on merkki vastuullisesta, laadukkaasta ja kestävästä metsänhoidosta (FSC C109750). Kumppani on aina etusijalla puukaupoilla ja varmistaa samalla itselleen reilun FSC-hintalisän. Sertifiointi takaa, että metsät säilyvät monimuotoisina ja rikkaina myös tuleville sukupolville.
Metsänomistaja, ota yhteyttä metsäasiakasvastaavaasi! Hän on apunasi vastuullisen ja luonnon monimuotoisuutta huomioivan metsänhoidon suunnittelussa.