Taimien jalostus siivittää metsät ja hiilinielut kasvuun

04/18/2023 05:30:33

Suomen metsistä valtaosa uudistetaan joko istuttamalla tai kylvämällä, kun taas Keski-Euroopassa vallitseva menetelmä on metsien luontainen uudistaminen. Myös osa EU:n valmisteilla olevista direktiiviehdotuksista tai vapaaehtoisista ohjeistuksista luonnonläheiseen metsänhoitoon painottaa metsien luontaista uudistamista. Moni metsäalaa tuntematon ei tiedä, mitä eroa ja vaikutuksia menetelmän valinnalla on tai mitä taimien jalostus oikeastaan tarkoittaa.

Boreaalisella vyöhykkeellä metsä uudistuu luontaisesti hitaasti ja heikoilla kasvupaikoilla taimikon muodostuminen voi kestää useita vuosia. Jos luontaista uudistumista käytetään, hakkuukohteelle jätetään hyvin valikoituja siemenpuita, joiden siemenistä uudet taimet alkavat kasvaa. Lisäksi esimerkiksi haapa lisääntyy luonnossa kasvullisesti eli haapayksilöt voivat muodostaa juuriston kautta lisääntyneen haapametsikön. Kasvullisesti lisääntyneitä tai kasvihuoneessa lisättyjä puita kutsutaan klooneiksi, koska ne ovat geneettisesti identtisiä. Tällaisia klooneja ovat esimerkiksi eukalyptusplantaaseilla taimitarhojen emokasveista leikatut pistokkaat, jotka istutetaan ruukkuihin kasvamaan uusiksi taimiksi.

Suomen nykyinen metsälaki edellyttää, että 10–25 vuoden kuluttua päätehakatulla kohteella tulee olla puolimetrinen taimikko. Tavoite on erittäin vaatimaton puuraaka-aineen tuotannon sekä hiilensidonnan näkökulmasta.

Suomessa metsä uudistetaan tyypillisesti istuttamalla kotimaisista puulajeista jalostettuja taimia. Jalostuksella tarkoitetaan perinteisin kasvinjalostuksen keinoin paranneltuja puuntaimia eli pääosin valikoimalla ja risteyttämällä tuotettua siementä, josta kasvatetaan uusia taimia. Jalostuksella voidaan parantaa valittuja ominaisuuksia kuten kasvua tai metsätuhojen kestävyyttä.

Istuttamalla taimia nopeutetaan metsänhoitosuositusten mukaisen taimikon muodostumista useilla vuosilla, eli saadaan uusi hiilivarasto ripeästi kasvuun. Jos tarkastellaan metsän koko kiertoaikaa (80–100 vuotta), jalostetulla taimiaineksella voidaan saavuttaa n. 20–30 % suurempi puuntuotanto samalla kasvupaikalla luontaiseen uudistamiseen verrattuna.

Hiilinielujen kasvattamista sekä metsänomistajan tulevaa tuottoa ajatellen taimet ovat siis avainasemassa. Jalostetuilla taimilla voidaan lisäksi edistää metsien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon, lisääntyviin kuivuusjaksoihin ja lämpeneviin talviin. Suomessa viljelyaineistojen jalostuspopulaatiot jaetaan maantieteellisesti ilmastotekijöiden perusteella ja aineistojen geneettisestä monimuotoisuudesta pidetään huolta.

Valitsemalla jalostettuja taimia metsiimme turvaamme niiden tulevien vuosikymmenten kasvua.

Näin puu talvehtii
Artikkeli | 2 min

Näin puu talvehtii

Lue lisää
"Sertifiointi tuo metsätalouteen varmuutta"
Artikkeli | 7 min

"Sertifiointi tuo metsätalouteen varmuutta"

Lue lisää
Mitä taimitarhalla tapahtuu talvella?
Artikkeli | 4 min

Mitä taimitarhalla tapahtuu talvella?

Lue lisää