Ilmastopositiivista taimikonhoitoa
Tarjoamme asiakkaillemme keinoja varautua ilmastonmuutokseen sekä edistää luonnon monimuotoisuutta osana perinteisiä metsänhoitopalveluita. Monimuotoisuustoimista sovitaan aina metsänomistajan kanssa. Käytännössä toimet tapahtuvat hyvän metsänhoidon suositusten rajoissa.
Monimuotoisuus apuna ilmastomuutoksen aiheuttaviin muutoksiin
Monimuotoisen puulajirakenteen ja tuhokestävyyden edistäminen parantaa metsien vastustuskykyä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sekä kasvaviin riskeihin. Sekapuustojen suosimista voisi jopa kutsua biologiseksi vakuuttamiseksi muuttuvassa ilmastossa. Pienillä muutoksilla työn ajoittamisessa talvikaudelle tai lehtipuun lisäämisellä voi olla merkittäviä hyödyllisiä vaikutuksia vuosikymmenten päästä.
Haluamme UPM Metsällä hoitaa metsänomistaja-asiakkaidemme metsiä viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Se tarkoittaa ilmastolle ja monimuotoisuudelle nettopositiivisia vaikutuksia tavoittelevaa metsänhoitoa.
Kuusen viljelytiheyttä voi turvallisesti vähentää
Kuusen viljelykohteilla olemme alentaneet kuusen viljelytiheyden tavoitteen 1600 taimeen hehtaarilla toimenpide-ehdotuksissa ja metsänuudistamispalveluissamme. Tavoiteltava istutustulos käydään läpi sopimusta tehtäessä.
Maltillinen istutusmäärän vähentäminen pienentää totuttua kuusen viljelytiheyttä 1800 taimesta 200 taimella. Kun kuusen viljelytiheyttä vähennetään, sekaan mahtuu kasvamaan lehtipuita. Taimikolla on näin edellytys kehittyä pääpuulajiltaan kuusikoksi, jossa on sekapuustona totuttua korkeampi lehtipuuosuus.
Sekametsillä on monia positiivisia vaikutuksia, sillä ne:
- Ylläpitävät maaperän ravinnetaloutta ja tuottokykyä
- Ovat vastustuskykyisempiä metsätuhoja vastaan
- Sopeutuvat paremmin muuttuviin olosuhteisiin
- Ovat monimuotoisempia verrattuna yhden puulajin metsiköihin
Muun muassa näiden syiden vuoksi havupuuvaltaisissa metsiköissä tavoitellaan sopivaa lehtipuusekoitusta.
Kuusen istutuskohteiden maanmuokkauksen vähimmäistavoitteena on jatkossa niin ikään 1600 laadukasta viljelykohtaa. Vähentämällä mättäiden määrää, niiden sijoittelu parhaille alueen istutuskohdille helpottuu. Muokkausjälkien tekeminen hieman harvempaan helpottaa osaltaan vesistöjen, säästöpuuryhmien ja maalahopuiden ympärille jätettävien suojavyöhykkeiden jättämisen ja sijoittelun.
Mahtuisiko metsääsi koivikko?
Suosittelemme uudistamaan kohteen rauduskoivulle, mikäli kasvupaikan ravinteisuustaso on riittävä ja maalaji ei ole liian hienojakoinen. Suomen metsistä vain 10 % on valtapuultaan koivikoita tai muita lehtipuumetsiä. Viljely rauduskoivulle hajauttaa metsätilan puulajirakennetta sekä lisää lehtimetsälajiston määrää ja hyvinvointia. Rauduskoivua ei uhkaa esimerkiksi kirjanpainajat tai havupuiden lahosienet.
Rauduskoivun viljelyn etuina mainittakoon korkean jalostusasteen taimien hyvä saatavuus, mikä tarkoittaa erinomaista kasvua ja nopeaa alkukehitystä. UPM Metsän Joroisten taimitarhalla tuotetun, jalostetun rauduskoivuntaimen käyttö tarkoittaa kiertoajalla jopa yli 3 mottia vuodessa verrattuna jalostamattomaan rauduskoivuntaimeen. Kasvunlisäys jalostettua alkuperää käyttämällä on merkittävä. Useimmat mätästettyyn maahan istutetut rauduskoivun taimikot selviävät tavallisesti yhdellä taimikonperkauksella, sillä taimien kasvu kirii ohi luontaisesta alueelle kehittyvästä alikasvoksesta ilman varhaishoitoa.
Taimikonperkauksen tavoitteena lehtipuita joka viides puu
Tärkein vaihe metsän tulevan puulajisuhteen ohjaamisessa on kuusentaimikon 3-4 metrin ja männikön 4-5 metrin pituuden kasvuvaiheessa tehtävä toinen taimikonhoito eli taimikonperkaus. Taimikonhoito toimenpiteenä edistää merkittävästi puuston myöhempää kasvua ja järeyskehitystä, vähentää mm. lumituhojen todennäköisyyttä ja edistää maisemallisia arvoja.
Puulajisuhdetavoite UPM:n omissa, havuvaltaisissa taimikoissa on 20 % lehtipuuta ja 80 % havupuuta taimikonhoidon jälkeen. Taimikkoon tavoitellaan siis joka viidenneksi puuksi lehtipuuta: lähinnä rauduskoivuja, mutta sekaan ja aukkopaikkoihin, kosteisiin painanteisiin ja luonteville paikoille tiheiköiksi on syytä suosia myös haapaa, raitaa, hieskoivua, pihlajaa, leppää ja pajua. Metsänomistaja-asiakkaidemme on mahdollista sopia vastaavasta lehtipuun lisäystavoitteesta metsänhoitotyösopimuksella.
Tuhoriskien ehkäisy taimikonhoidossa
Lehtipuuosuuden lisäämistavoitteen ohella varaudumme ilmastonmuutokseen ehkäisemällä metsätuhoja myös taimikkovaiheessa. Havumetsiemme suurin taloudellinen tuhonaiheuttaja on juurikäävän aiheuttama laho. Juurikääpä leviää tunnetusti katkaistujen havupuukantojen pintojen kautta. Havutaimikossa keino juurikäävän leviämisriskin pienentämiseen on sahata talviaikaan toisen taimikonhoidon kohteet, eli ne kohteet, joilta poistetaan taimikosta myös havupuita.
Talviaikaisuuden hyöty perustuu siihen, että juurikääpäsienen itiöinti heikkenee pienten pakkasten ansiosta, minkä takia talviaikaan sahatut kannot ovat paremmin turvassa ilmalevitteiseltä juurikääpätartunnalta. Ilmassa leijaileva juurikääpäitiö ei tiedä tai tunnista metsälakiemme asettamia minimiläpimittoja, jotka ohjaavat juurikääväntorjuntaa lämpimällä jaksolla harvennus- ja uudistushakkuilla. On tutkittu, että juurikäävän leviämistodennäköisyys kasvaa jo kahden sentin läpimittaisilla kannoilla. Voimme omilla suunnittelupäätöksillämme pienentää juurikäävän leviämisriskiä taimikoihin, eli toteuttaa sahaukset näillä kohteilla kylmään aikaan lumitilanne huomioiden. Valtaosa UPM:n taimikonperkaus-sahauksista tehdään ennen lumien tuloa marras-joulukuussa tästä syystä.
Ilmastopositiiviset metsäpalvelut käytössäsi
Monimuotoisuuden lisääminen, oikea-aikaisesti ja hyvin tehdyt metsänhoitotyöt lisäävät metsän vastustuskykyä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin. Metsänomistajana sinun ei tarvitse tietää kaikkea itse, vaan olemme tukenasi kaikissa metsän kasvuvaiheissa ja jaamme ajankohtaista asiantuntijatietoamme, jotta suomalaiset metsät voisivat hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Ole yhteydessä alueesi metsäasiakasvastaavaan taimikon- ja muihin metsänhoitotöihin liittyen.