Taimikon hoitohistoria vaikuttaa suuresti taimikkoalueen arvoon
Taimikoissa sen sijaan ei vielä kasva tukkia eikä juuri kuitupuutakaan, mutta niilläkin on toki oma rahallinen arvonsa. Maanmuokkaus ja viljelytyöt ovat jo maksaneet uudistamisvaiheessa metsänomistajalle joko pelkkää rahaa tai sekä rahaa että hikeä riippuen siitä, kuinka paljon on pottiputkella itse taimia maahan saatellut. Taimikoiden kohdalla myös hoitohistoria vaikuttaa suuresti taimikkoalueen arvoon, koska ei ole samantekevää, mitä puulajia taimikossa kasvaa ja kasvaako se oikeassa tiheydessä vai kenties yli- tai alitiheydessä. Puuston kasvu, kun on parhaimmillaan puiden määrän ollessa oikeassa tiheydessä. Esimerkiksi mäntymetsässä voi helposti tulla tuottotappioita, mikäli kasvatustiheys on liian alhainen, kun mänty ei oikein hoksaa ottaa tilaa haltuun, mikäli sitä jätetään normaalia kasvatustiheyttä enemmän. Kuusi sen sijaan jo osaakin hyödyntää vapaana olevaa kasvutilaa mäntyä tehokkaammin eikä tuotostappiota alitiheydestä niin herkästi synnykään. Ylitiheydessä kasvamisesta ei pidä oikein mikään puulaji ja vähiten siitä voisi sanoa pitävän koivu. Puuston latvukset supistuvat ja pienemmällä puun lehtivihreän määrällä kasvua saadaan aikaan vähemmän.
Nämä asiat pätevät sekä taimikoissa kuin varttuneissakin metsissä, mutta taimikkovaiheessa tapahtuneiden laiminlyöntien vaikutuksia ei voida enää myöhemmin kaikilta osin korjata, jolloin menetetään varttuneen puuston tulevassa arvossa. Suomen metsätalouteen on laadittu metsänhoitomalleja, joita käyttämällä, voidaan edellä mainittuja tilanteita välttää.
Kasvupaikka vaikuttaa maapohjan arvoon
Mikäli tilalla ei kasvaisi ollenkaan puun puuta, on maapohjallakin kuitenkin oma arvonsa. Harva metsänomistaja olisi valmis korvauksetta luopumaan edes ”tyhjästä” metsänpohjasta. Maapohjan kohdalla tarina menee jälleen kerran puuston kasvuun. Maapohja onkin sitä arvokkaampaa, mitä enemmän ja nopeammin pystyt maapohjalla tuottamaan uutta puuta. Rehevillä kasvupaikoilla hakkuutulot tulevat huomattavasti aiemmin ja usein myös huomattavasti suurempina kuin karuilla kasvupaikoilla. Eli yhteen vedettynä kasvupaikan rehevyys vaikuttaa maapohjan arvoon. Maapohjan kasvukyvyn lisäksi on vaikutusta myös sillä, onko maapohja kantavaa kivennäismaata vai puukorjuun routa-aikaan tai vähäsateiseen kesään rajoittavaa turvemaata. Turvemailla joudutaan lisäksi tekemään kivennäismaita enemmän kasvua turvaavia toimenpiteitä, kuten kunnostusojituksia ja terveyslannoituksia, mistä syystä turvemaita ei arvosteta samalle tasolle kivennäismaiden kanssa. Turvemaat voivat olla tehokkaita typpirikkaita ”tehokasvualustoja”, mutta kasvua rajoittaakin typen sijaan usein turvemaasta puuttuvat hivenaineet. Ne voidaan kuitenkin hoitaa tuhkalannoituksella kuntoon.
Tilan sijainnilla on merkitystä
Metsätilalla olevan puuston, taimikoiden ja maapohjan lisäksi metsätilan arvon muodostumiseen vaikuttavat monet muutkin asiat, joista osaan metsänomistaja voi itse vaikuttaa, mutta osa tulee ”annettuna”. Yhtenä suurena asiana on metsätilan sijainti. Puusto ottaa ravinteiden lisäksi kasvunsa suoraan auringosta ja ei ole samantekevää, kuinka paljon tehollista lämpösummaa alueelle kasvukauden aikana kertyy. Lapin metsien ja Suomen eteläisimmän osan metsien välillä on lämpösumman osalta huikea ero ja tähän asiaan metsänomistaja ei voi luonnollisesti itse vaikuttaa. Itse maksaisinkin samanlaisesta Etelä-Suomessa sijaitsevasta metsästä enemmän kuin Lapissa sijaitsevasta metsästä. Sijainti vaikuttaa myös sitä kautta, minkälaiset alueen metsätilamarkkinat ylipäätään ovat. Hyvä kysyntä nostaa metsätilojen hintaa, kun taas huono kysyntä niitä laskee.
Kattavalla ja hyvässä kunnossa olevalla metsätieverkostolla metsänhoidolliset toimenpiteet että myös puunkorjuu ja -kuljetus ovat helposti järjestettävissä. Hyvä metsätiestö tai tilan sijainti ympärivuotisesti liikennöitävän tien vieressä on arvoa nostava tekijä metsätilan hinnassa. Sellaisen puuston, jota ei ylipäätään päästä koneella korjaamaan, arvo voi olla lähellä nollaa. Samanlainen tilanne tulee vastaan ns. metsälakikohteissa eli kohteilla, joissa ei voida metsälain puitteissa korjata puita pois. Nämä kohteet ovat tietenkin muulla tavoin arvokkaita. Rahallinen arvo kohteille voi kuitenkin muodostua, mikäli alueen voi liittää Metso-ohjelmaan ja saada sitä kautta puustosta rahallinen korvaus. Metso-ohjelma on metsänomistajalle vapaaehtoinen suojelu-ohjelma, johon voi tarjota liitettäväksi omia metsäalueitaan.
Metsän arvon määritys
Kuten edellisestä kappaleesta voi huomata, on metsän arvoon vaikuttavia tekijöitä runsaasti. Miten näiden kanssa pärjää ja miten saan kaikki tekijät huomioitua? Digiaika sekä erilaisten kartta- ja metsävaratietojen vapautuminen kaikkien hyödynnettäväksi, on antanut mahdollisuuden eri toimijoille tarjota metsänomistajille suunnattuja erilaisia laskureita, joilla metsän arvoa voidaan hahmotella. Ne perustuvat esimerkiksi vapaisiin kartta-aineistoihin, metsaan.fi metsävaratietoon tai Luonnonvarakeskuksen keräämään monilähdeinventointi-aineistoon (monilähde VMI). Hintatiedot laskureihin haetaan puukaupan hintatilastoista, jotka nekin ovat avointa tietolähdettä. Metsäkeskuksen ylläpitämä metsaan.fi aineisto on pääsääntöisesti kerätty yhdistämällä laserkeilaus- sekä ilmakuva-aineistoja maastossa mitattuihin koealamittausaineistoihin ja muodostamalla niistä edelleen puustotieto ja tarvittavat toimenpiteet. Osaksi tehdään myös kohdennettua maastoinventointia. Aineistoa ylläpidetään siltä osin, kun Metsäkeskus saa tiedon tehdyistä toimenpiteistä joko metsänkäyttöilmoituksista tai suoraan metsänomistajilta. Metsäkeskus päivittää puustotietoon vuosittain metsän kasvun. Monilähde VMI puustoaineisto tuotetaan yhdistämällä maastossa mitattuja koeala-aineistoja satelliittiaineistoon. Puustotiedot muodostetaan koko valtakuntaan ns. hilaruudukolle. Tätä aineistoa päivitetään määritetyn inventointikierron mukaan, missä ei puhuta päivistä, vaan vuosista.
Laskureilla arvio metsätilan pystypuuston arvosta
Laskureiden toimintalogiikka on karkeasti kuvattuna seuraava: puuston hintatiedot kerrotaan puuston määrillä, josta saadaan arvio metsän arvosta. Tämä ei suoraan kuvaa metsätilan kokonaisarvoa, vaan on enemmänkin arvio metsätilan pystypuuston arvosta. Laskurit eivät siten ota huomioon esimerkiksi taimikoiden ja maapohjien arvoja tai muita metsän arvoon vaikuttavia tekijöitä, joita ei voida suoraan johtaa puustotunnuksista, kuten metsätieverkostoa. Mikäli laskurissa pohjatietoina käytettävään puustotietoon ei ole päivitetty metsässä tehtyjä toimenpiteitä tai puuston vuosittaista kasvua, niin silloin laskurin antama pystypuuston arvo ei kuvaa metsän nykyhetken tilannetta, vaan arvo on hetkeltä, jolloin puustodata on viimeisimmän kerran päivitetty. Vaikka laskureilla ei täysin aukotonta metsätilan arvoa saakaan selville, on niillä kuitenkin erittäin hyvä paikkansa metsäomistajille tarjottavina palveluina. Mikäli et ole vielä ehtinyt testaamaan UPM Metsänarvolaskuria, niin suosittelen lämpimästi sitä kokeilemaan. Se on erittäin helppokäyttöinen laskuri ja mobiilisovellus. Tarvitset vain kiinteistötunnuksen ja voit tarkastella arviota metsäsi arvosta. Lisäksi laskurista löydät ilmakuvan metsäsi alueelta ja hahmotelmaa metsäsi toimenpiteistä.
Laskureilla saa suuntaa antavan arvion metsän arvosta. Ne eivät kuitenkaan ole riittävän tarkkoja arvioita eikä niitä ole tarkoitettu käytettävän, kun esimerkiksi suunnitellaan sukupolvenvaihdosta, tehdään perunkirjoitusta tai ollaan myymässä metsätilaa eteenpäin. Laskureissa, kun ei pystytä ottamaan huomioon kaikkia arvoon vaikuttavia tekijöitä ja samalla pitäisi varmistua myös lähtötiedon ajantasaisuudesta.
Ammattilaisen laatima metsän arvio kertoo metsäsi arvon tarkimmin
Tarkin arvio metsätilan arvosta saadaan teettämällä metsätilasta erillinen oma metsän arvio dokumentti. Sen laatii metsäammattilainen, joka pystyy ottamaan huomioon arvon muodostuksessa myös muut arvoon vaikuttavat tekijät kuin vain suoraan puustotunnuksista johdettavissa olevat asiat. Puusto- ja toimenpidetiedot käydään tarkentamassa maastossa siltä osin, kun ne eivät ole ajan tasalla. Metsän arvion ulkopuolelle rajataan ne alueet, joilla on muuta kuin metsätaloudellista arvoa. Metsän arvion mukana saat karttatulosteet, tiedot puustotunnuksista, viralliset rekisteriotteet, kuten lainhuutotiedot ja tärkeimpänä yhteenvedon metsätilan arvosta ja siihen vaikuttavista asioista.
