Fakta 1. Globaali puupohjaisten lopputuotteiden kysyntä ohjaa toimintaamme. Meillä ei Suomessa ole kansallisella tasolla riittävää kykyä vaikuttaa lopputuotemarkkinoiden hintatasoon, vaan me elämme sen ehdoilla. Lopputuotemarkkina ja puun kantohinta eivät perinteisesti ole kuitenkaan kulkeneet täysin käsikädessä, vaan kantohinnat ovat reagoineet lopputuotemarkkinoiden hintojen muutokseen loivemmin.
Suomalaiselle puulle on kysyntää, koska se on laadukasta. Puun kantohinta ei kuitenkaan ole immuuni lopputuotemarkkinoille. Kun lopputuotteiden hinnat ovat alhaalla ja raaka-aineen hinta puolestaan hyvin korkealla, seuraa siitä väistämättä kestämätön tilanne suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvylle. Tästä esimerkkejä ovat jo muun muassa UPM:n lomautukset Kaukaan sahalla ja sellutehtaalla. Kilpailukyvyn heikentyessä myös puunkysyntä heikkenee ja metsänomistajan on vaikeampi löytää puulleen ostajaa.
Fakta 2. Oikea-aikaiset metsänhoitotoimenpiteet takaavat metsän kasvun, jolloin niin hiilinielut kuin tulevat tuototkin saadaan maksimoitua. Esimerkiksi jos harvennushakkuuta ei tehdä ajallaan, hiipuu metsän kasvu merkittävästi ja samalla myös tulevaisuuden tuotot. Jokainen metsä on erilainen, joten sen hoitotoimenpiteitä ei tulisi ohjata kantohintojen perusteella. Mikäli metsässäsi on nyt harvennushakkuun aika, kannattaa olla yhteydessä UPM:n oman alueen metsäasiakasvastaavaan ja sopia toimenpiteistä. Myös korkotaso on nyt totuttua korkeammalla, mikä kannustaa tekemään hakkuutoimenpiteet ajallaan, jotta rahan saa tuottamaan.
Jos kantohinnat passivoivat liiaksi metsätaloutta, voi se tulla metsänomistajalle kalliiksi tulevaisuudessa, kun metsien terveydestä ja kasvusta ei ole huolehdittu riittävästi oikeaan aikaan, vaan metsänhoidolliset ratkaisut on tehty pikavoittojen kustannuksella.
Metsänomistaminen on maratonlaji, ja useimmat metsänomistajat ajattelevatkin metsänkasvatusta ylisukupolvisesti. Tämä mahdollistaa metsänomistajalle suunnitelmallisen metsänhoidon oikeaan aikaan riippumatta suhdanteista. On moninkertaisesti kalliimpaa jättää metsät käsittelemättä tai viivyttää hakkuita yrittämällä saada puusta mahdollisimman hyvä hinta syklisessä puumarkkinassa.
Fakta 3. Puun hinta ei ole nollasummapeli. Metsäteollisuus ja metsätalous ovat Suomen talouden ja työllisyyden keskeisiä tukijalkoja, ja metsäteollisuuden osuus on Suomen tavaraviennistä noin 20 prosenttia. Myös metsänomistajien tasaiset bruttokantorahatulot luovat kulutus- ja investointimahdollisuuksia, jotka pitävät muun talouden pyörät pyörimässä.
Jotta metsäteollisuus ja nykyisen kaltainen kannattava metsänomistaminen säilyvät Suomessa, on raaka-aineemme oltava kilpailukykyinen muiltakin kuin laatuominaisuuksiltaan. Osa tätä kilpailukykyä on hintajousto, joka muuttuu suhdanteiden mukana. Metsäteollisuus ja metsänomistaja istuvat samassa veneessä, kun haluamme saada suomalaisen puun globaaleille markkinoille ja metsämme kasvamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kannattava metsäteollisuus on paras tae suomalaisen puun kysynnälle myös tulevaisuudessa.
Me UPM Metsällä haluamme auttaa metsänomistajia tulevaisuuden metsien kasvattamisessa ja kannattavassa metsätaloudessa. Metsänomistaja voi aina kääntyä paikallisen asiantuntijamme puoleen kaikissa metsänomistamiseen liittyvissä kysymyksissä.