Monta polkua yhteen metsään

Hehtaarikohtaisesti haasteellisempia tilastoitavia ovat esimerkiksi yhteyttäminen, pohjaveden muodostuminen ja eliölajisto, mutta jokaisella metsähehtaarilla on näidenkin kannalta merkitystä. Edellä luetellut asiat eivät kuvaa läheskään tyhjentävästi metsän kaikkia arvoja, mutta jo näiden esimerkkien kautta päästään kiinni sellaisiin globaaleihin haasteisiin kuten hiilen sidonta, talous, ruoka, puhdas vesi sekä biodiversiteetti.

Harvoilla metsillä on vain yksi käyttötarkoitus

On viimeisen päälle hoidettuja ja tuottavuudeltaan optimoituja metsiä, joissa talouskäyttö on johtava tavoite. On myös luontoarvoiltaan niin merkittäviä metsäalueita, että lainsäädännön tai metsäsertifioinnin normistoihin on kirjattu näiden kohteiden suojelemisesta. Mutta sellaisia metsiä on erittäin vähän, joilla oikeasti olisi vain yksi käyttötarkoitus. Talousmetsässä voi marjastaa, sienestää tai vaikka suunnistaa. Suojelualueitakin, luonnonpuistoja lukuun ottamatta, on mahdollisuus käyttää jokamiehenoikeuden nojalla. Jaon talousmetsiin, suojelualueisiin tai virkistysalueisiin ei pidä olla mustavalkoinen, vaikka vakiintuneessa kielenkäytössä itsekin puhun eri metsäalueista niiden priorisoitujen käyttötarkoitusten nimillä. Suomen metsissä on mainiot mahdollisuudet toteuttaa yhteistuotantomallia, jossa erilaisia metsän arvoja voidaan ylläpitää ja edistää yhdellä metsäalueella. Kyse on yhtäältä kohdekohtaisista arvopainotuksista ja toisaalta osaamisesta tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka isossa kuvassa palvelevat kaikkia metsille asetettuja tavoitteita.

Luonnon korvautuvuusperiaate on kestävän metsätalouden kulmakivi

Metsä ei ole tästä ikuisuuteen staattisessa tilassa perustuen siihen, minkä ratkaisun sen käytöstä tänään teemme. Metsä muuttuu koko ajan ja kaikki metsät ovat muutoksen piirissä. Siksi metsien monikäytöstä puhuttaessa ei riitä, että tuijotetaan vain yhteen metsikkökuvioon tiettynä ajanhetkenä. On tärkeää nähdä kokonaisuus maisematasolla ja pidemmällä aikavälillä. Metsätila ja kiertoaika ovat jo sellaisia tarkastelutasoja, joiden puitteissa monikäytön ideaa voidaan toteuttaa tehokkaasti. Tässä tullaan luonnossakin vallitsevaan korvautuvuusperiaatteeseen, joka on myös kestävän metsätalouden kulmakivi. Kun jossain kaatuu puu, jossain syntyy uusi taimi.

Luonnonhoidon menetelmillä edistetään metsän monimuotoisuutta

Suomalaiset metsät ovat oikeastaan moniarvoisia jo luonnostaan, vaikka sitä ei aina olekaan tietoisesti suunniteltu ja metsäsuunnitelmiin kirjattu. Metsänhoidon menetelmiä ja suunnittelumalleja tulee kuitenkin edelleen kehittää, jotta erilaiset käyttötarpeet ja metsän monet arvot voidaan hyödyntää ja turvata entistä tehokkaammin. Tätä kautta on mahdollisuus nostaa metsien arvoa monen eri tavoitteen näkökulmasta. Hyviä esimerkkejä tästä ajattelusta ovat metsätalouden luonnonhoidon menetelmät, joiden tavoitteena on edistää talouskäytössä olevien metsien monimuotoisuusarvoja ja suojeltujen kohteiden välistä ekologista kytkeytyvyyttä. Luonnonhoidon menetelmillä, kuten säästöpuilla ja lahopuun säästämisellä, on jo todettu saavutetun positiivista monimuotoisuuskehitystä. Lahopuun säästämisellä ei sen sijaan ole todettu tilastollisesti merkittävää negatiivista vaikutusta metsänomistajan kukkaroon.

Luonto- ja ympäristöarvot sekä taloudellinen toiminta eivät ole toisiaan poissulkevia

Biotalous. Siinä yksi tämän päivän kuumimmista yhdyssanoista, jonka kaksi eri osaa on osattava saattaa entistä tiiviimmin yhteen. Luonnonprosessit ovat aina luoneet lähtökohdat kaikelle taloudelliselle toiminnalle ja niin tulee olemaan myös jatkossa. Uusiutuviin luonnonvaroihin nojaavissa elinkeinoissa, kuten metsätaloudessa, tämä yhteys on aivan päivänselvä. Meidän on tunnustettava tämä ja pyrittävä lopultakin eroon kahtiajakautuneesta katsomuksesta, jonka mukaan luonto- ja ympäristöarvot sekä taloudellinen toiminta olisivat jotenkin toistensa vastakohtia. On ilman muuta tilanteita, joissa päätös pitää tehdä yhden näkökulman hyväksi, mutta laajemman mittakaavan perusratkaisu ei voi olla joko-tai. Sen pitää olla sekä-että. Näin voimme päästä todelliseen monikäyttötilanteeseen, jonka tuloksena syntyy kestävä kasvu.