Isoilla linnuilla on tarve pesiä isosti, minkä vuoksi puussa pesivät lajit tarvitsevat isoja pesäpuita. Suuret haukkalintumme pesivät rakentamissaan risupesissä puiden latvuksissa. Pöllöistämme lapinpöllö voi myöhemmin käyttää haukkojen valmiiksi rakentamia pesiä. Useampi pöllölaji vaatii riittävän tilavan kolon puun kyljestä.
Tällaiset lajit ovat monissa talousmetsissä ahdingossa, jota on helppo selittää vaatimukset täyttävien pesäpaikkojen puutteella. Ongelmaan on herätty, ja UPM on aktiivisesti muuttanut käytäntöjään monipuolisten metsän rakennepiirteiden luomiseksi ja säilyttämiseksi. Olemme antaneet ajalle mahdollisuuden korjata tilanteen. Tulevaisuudessa talousmetsissämme on myös vanhoja isoja puita, jotka ovat kasvaneet nyt jättämistämme säästöpuista. Ennen toimintamme positiivisten vaikutusten näkymistä voimme olla mukana auttamassa lajeja vaikeiden aikojen yli. Sitä työtä meidän ei tarvitse tehdä yksin, vaan on parempikin, että teemme sitä yhteistyössä asialle omistautuneiden luonnonsuojeluyhdistysten kanssa.
Yhteistyömme Sääksisäätiön kanssa
Vuonna 1990 perustettu Sääksisäätiö on keskittynyt suomalaisten petolintujen suojelutyöhön. Sen keulakuvalajina toimiva sääksi eli kalasääski (Pandion haliaetus) rakentaa pesäkseen risulinnan puun latvaan. Jykevien ja känkkyrälatvaisten mäntyjen vähentyminen on merkittävästi rajoittanut lajin pesintämahdollisuuksia. Sääksi kuitenkin hyväksyy myös ihmisen rakentaman tekopesän, eikä sen tarvitse edes olla erityisen korkealla, kunhan paikka on rauhallinen ja siltä avautuu esteetön näkymä mahdollisimman laajalle. Esimerkiksi avosuon reunan männystä löytyy mainio paikka tekopesälle.
UPM on pitkään tehnyt yhteistyötä Sääksisäätiön kanssa. Yhtiön omistamiin metsiin on yhteistyön aikana rakennettu jo kuutisenkymmentä sääksen tekopesää. Yhteistyöllä pesäpaikat voidaan valita siten, ettei metsätalouden harjoittaminen häiritse sääkseä eikä sääksen pesintä aiheuta metsätalouden harjoittajalle päänvaivaa. Tässä piilee koko yhteistyön ydin: lajisuojelu ja metsätalous voidaan sovittaa yhteen!
Yhteistyö on meille tärkeää
Tavoittelemme metsiemme monimuotoisuuden parantamista. Haluamme olla mahdollistamassa metsästä riippuvaisten lajien elpymisen metsätalouden harjoittamisen rinnalla. Kuten sääksikin, laji saattaa tarvita aktiivisempaa täsmäsuojelua, joka on useimmiten pitkälle vapaaehtoistyön varassa. Haluamme käydä vuoropuhelua suojeluyhdistysten kanssa ja tarjota omaa metsäistä tietotaitoamme suojelutyön onnistumiseksi. Meitä paremmin lajien tarpeet tunnetaan kuitenkin suojeluyhdistyksissä.
Samojen pöytien ääressä keskustelemalla löydämme ne ratkaisut, joilla suojelutyötä saadaan vietyä eteenpäin. Yhteistyöllä luodaan toimintamalleja, jotka ovat sekä lajisuojelullisesti tehokkaita että toteuttajan näkökulmasta käytännönläheisiä. Petolintujen kohdalla lainsäädännön velvoitteiden täyttäminen on huomattavasti helpompaa, kun yhteistyön kautta saamamme pesintätieto tallennetaan metsäsuunnittelujärjestelmäämme. Näin varmistamme yhteistyössä laaditun ohjeistuksen mukaan toimimisen.
Työmme jatkuu. Sääksenkään huomioimista ei lopullisesti ole ratkaistu. Viime vuonna käyttöön otetun Metsäkeskuksen ohjeen valmistelutyöryhmä ei ollut yksimielinen pesäympäristön metsänhoitotoimia ja niiden ajoitusta koskevien rajoitusten laajuudesta. Tilanne vaatii tarkentavaa selvitystyötä, ja myös meidän on tarpeen olla keskusteluissa mukana. Sekä metsätaloutta että suojelutyötä tarvitaan Suomessa, jolloin on kaikkien – erityisesti suojeltavien lajien – edun mukaista, että viitoitamme tulevaisuuden käytäntöjä yhteistyössä.
Miten sääksellä menee?
Yhteistyön hedelmänä pääsi tänäkin kesänä seuraamaan sääksiperheen tarinaa Janakkalassa sijaitsevan pesäkameran välityksellä. Tältä UPM:n tilalla sijaitsevalta pesältä lähti lentoon kaksi sääksen poikasta. Koko perustutkimusalueella (Kanta-Häme ja eteläinen Pirkanmaa) oli seurannassa yli 70 paria, ja rengastusikäisiä poikasia varttui yhteensä 120. Sääksen pesintä on onnistunut viime vuosien tapaan tasaisen hyvin. Useiden sääksenpesien välittömässä läheisyydessä on tunnistettu tarve poistaa ylikasvuisia vieruspuita, jotta pesät säilyisivät asuinkelpoisina tulevinakin vuosina. Tätä lähdemme kokeiluluontoisesti yhteistyössä toteuttamaan.
Pesintätiedot on tarjonnut Sääksisäätiön Juhani Koivu