Huipputiimin työskentelymallit ovat usein hyvin muodollisia ja järjestelmällisiä ollen silti nopeatempoisia. Epäonnistuminenkin on sallittua ja jopa suotavaa – kunhan huomaa sen nopeasti ja pystyy siirtymään seuraavaan kokeiluun saavuttaakseen lopullisen päämäärän.
UPM Metsällä teemme kehitystyötä usein yhteistyössä eri tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kanssa. Suomalainen metsäosaaminen onkin yli vuosisataisen yhteistyön tulos, johon ovat vaikuttaneet monet eri yhteistyötahot sekä lukuisat yksilöt. Tässä yhteistyössä meillä on etuna yhtiön omat metsät sekä oma taimitarhamme Joroisissa. Tämän luonnollisen koelaboratorion avulla esimerkiksi erilaisten metsänhoito- tai korjuumenetelmien pilotointi ja seuranta onnistuvat vaivattomasti ja tarvittaessa hyvin pitkäjänteisesti.
Tarjoamme lisäksi vuosittain useille metsäalan opiskelijoille mahdollisuuden tehdä opinnäytetyö kanssamme. Tästä yhteistyöstä hyötyvät niin oppilaitokset, opiskelijat kuin UPM ja metsänomistajatkin, kun saamme uudet, kehitetyt menetelmät käyttöömme.
Viimeisen vuosikymmenen aikana suurin muutos kehitystyössä on ollut asiakkaan tarpeiden ottaminen kaiken kehittämisen keskiöön. Kun me UPM Metsällä kehitämme palveluitamme, otamme asiakkaat mukaan kehitystyöhön vahvasti jo heti ideoimisvaiheesta alkaen. Näin varmistamme, että toteuttamamme palvelut ja tuotteet luovat arvoa asiakkaidemme metsänomaisuuden hoitoon.
Yhteistyöhön osallistuvien erilaiset taustat, näkökulmat ja osaaminen tukevat toisiaan ja luovat yhdessä jotain sellaista, mihin yksilö yksin ei kykene. Lähes kaikki tänä päivänä tehty työ tehdään vuorovaikutuksessa muiden ammattilaisten ja sidosryhmien kanssa. Kaikessa yhteistyössä haluamme omalta osaltamme kehittää metsäteollisuutta kohti uudistuvaa biotaloutta. Tämän yhteistyön tuloksia voidaan helposti mitata. Yhteistyö toimii, ja se on tuloksellista silloin, kun kaikki osallistuvat, tavoitteet saavutetaan ja yhdessä on mukava tehdä töitä.
Juttu on julkaistu aiemmin Metsän henki -lehdessä (Pääkirjoitus, 2/2019).