Harvennushakkuita tehdään pääsääntöisesti kaksi kertaa metsän kiertoajan kuluessa. Ne toteutetaan puulajista ja kasvupaikasta riippuen metsikön iän ollessa 20–55 vuotta. Tavoitteena harvennushakkuissa on keskittää maapohjan kasvuvoima niihin puuyksilöihin, joilla on parhaat mahdollisuudet tuottaa runsaasti tukkipuuta uudistushakkuuvaiheessa.
Tukkipuun merkittävästi korkeampi arvo ohjaa taloudellista metsänkäsittelyä siten, että uudistushakkuuvaiheessa on kannattavinta optimoida tukkisaanto. Tähän tavoitteeseen päästään noudattamalla puulaji- ja kasvupaikkakohtaisia harvennusmalleja, jotka määrittelevät oikean harvennusajankohdan sekä jäljelle jäävän puuston tavoitetiheyden. Harvennushakkuut tehdään aina kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti.
Ensiharvennuksesta saatava kantorahatulo on yleensä noin 250–700 € hehtaaria kohti ja toisesta harvennuksesta 2500–3000 € hehtaarilta.
Harvennushakkuut
Harvennushakkuussa metsästä poistetaan osa puustosta. Metsään tulee siten elintilaa ja valoa kasvatettaville puille, jotka kasvavat järeämmiksi ja arvokkaammiksi.