Hyvin hoidettu metsä tuottaa kiertoaikansa lopussa hyvälaatuista tukkipuuta. Arvokkaan tukkipuun osuus on 80–90 % hakatusta ainespuusta. Aktiivinen metsänhoito lyhentää kiertoaikaa, joten metsänomistaja pääsee korjaamaan sadon aikaisemmin ja uudistamaan metsän uuteen kasvuun. Päätehakkuun aika on, kun puusto on tarpeeksi vanhaa ja järeää, ja sen kasvu on hidastunut. Uudistuskypsää kuusikkoa ei kannata jättää seisomaan, sillä vanhetessaan puut ovat alttiimpia erilaisille tuhoille.
Uudistushakkuun jälkeen metsä on uudistettava joko istuttamalla kasvupaikalle sopivia puuntaimia, kylvämällä puunsiemeniä tai luontaisesti esimerkiksi siemenpuiden avulla.
Ennen metsänuudistamista on joskus tarpeellista poistaa raivaussahalla kasvupaikalle jäänyt puusto. Ensimmäinen metsänuudistamisen toimenpide on maanpinnan muokkaus kasvupaikalle sopivalla menetelmällä. Muokkaus on tärkeää taimien kasvuun lähdön varmistamiseksi. Metsässä mahdollisesti tehtävä kantojen nosto energiapuuksi helpottaa istutustyötä ja vähentää juurikääpäsienen leviämistä.
Istutettavan puulajin valintaan vaikuttavat kasvupaikan ravinteisuus, kosteus, maalaji sekä metsäkasvillisuusvyöhyke. Pääsääntö on, että kuusi ja koivu sopivat viljaville maille ja mänty karuille ja kuiville paikoille.
Yleensä uudistaminen toteutetaan istuttamalla puun taimia, mutta karuilla kasvupaikoilla uudistamismenetelmänä on yleensä männyn konekylvö tai luontainen uudistaminen. Taimien istutus tehdään joko metsurityönä tai koneellisesti. Taimia istutetaan puulajista riippuen 1600–2000 kappaletta hehtaaria kohti.
Perustettu taimikko kannattaa alkuvaiheessa tarkastaa vuosittain, koska se on altis myyrä- ja hyönteistuhoille. Metsänuudistamisen kokonaiskustannukset ovat yleensä noin 600–1400 € hehtaaria kohti puulajista ja kasvupaikasta riippuen.
Pääset parhaiten alkuun metsän uudistamisessa, kun otat yhteyttä alueesi metsäasiakasvastaavaan. Hän neuvoo mielellään, mikä on metsällesi sopivin uudistamistapa.