A B D E F GH I K L M N P R S T U V W Y Ä
SANASTO
A
Aarnimetsä
Luonnontilainen, ihmiskäden koskematta kasvanut vanha metsä. Suomessa on aarnimetsiä hyvin vähän, ja niistä valtaosa on suojeltuja.
Ainespuu
Kaupalliset mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä puutavara, jota käytetään saha- vaneri-, paperi- tai selluteollisuuden raaka-aineeksi. Ainespuuta pienempää tai heikkolaatuisempaa puuta käytetään yleisesti energiapuuna.
Ajokone
Metsäajoon soveltuva järeä puun kuljetusajoneuvo, jolla puutavara kuljetetaan metsästä tienvarteen, yleisimmin metsätraktori.
Ajoura
Metsään harvennushakkuun yhteydessä hakattu noin neljä-viisi metriä leveä ajoväylä metsätraktorille. Sitä käytetään metsästä hakatun puutavaran kuljettamiseen autotien varteen. Ajourat hakataan yleensä noin 20 metrin välein.
Alikasvos
Metsän pääpuustoa selvästi lyhyempi ja nuorempi puusto. Tyypillinen alikasvos on luontaisesti syntynyt kuusentaimikko varttuneen koivikon tai männikön alla. Joissakin tapauksissa alikasvoksesta voi kasvattaa uuden metsän, useimmiten se raivataan pois metsänviljelyn tai puunkorjuun helpottamiseksi.
Alv
Arvonlisävero. Ostaja maksaa veron puukaupan yhteydessä arvonlisäverolliselle myyjälle, joka tilittää puukauppatuloista saamiensa ja metsätalouteen liittyvistä ostoista maksamiensa arvonlisäverojen erotuksen verottajalle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Apteeraus
Kaadetun puunrungon katkaisukohtien määrittäminen niin, että siitä tehtyjen tukki- ja kuitupuupölkkyjen arvo tulee mahdollisimman suureksi. Apteerauksen tekee metsuri tai hakkuukoneen kuljettaja, joka käyttää apunaan tietokoneavusteisia katkontaohjelmia.
Arboretum
Puulajipuisto, jossa kasvatetaan useita, valtaosin ulkomaista alkuperää olevia puulajeja.
Auditointi
Tarkastus. Ulkoisessa auditoinnissa puolueeton toimija tutkii, miten voimassa olevat sertifiointikriteerit ovat toteutuneet töiden suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa. Sisäisessä auditoinnissa organisaatio kerää itse tietoa toiminnastaan ja vertaa sitä omaan laatu- tai toimintajärjestelmässä kuvaamaansa toimintatapaan.
Avainbiotooppi
Pienikokoinen, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas elinympäristö, jossa yleensä esiintyy harvinaisia tai vaateliaita eläin- tai kasvilajeja. Avainbiotooppeja ovat mm. lehdot ja luonnontilaiset purot varsineen. Metsälaissa määritellyt avainbiotoopit säilytetään metsätalouden toimenpiteitä tehtäessä luonnontilaisina.
Avohakkuu
Uudistushakkuutapa, jossa hakataan metsikön kaikki puut lukuun ottamatta alueelle jätettäviä säästöpuita tai -puuryhmiä. Hakkuun jälkeen saadaan aikaan taimikko siemeniä kylvämällä tai taimia istuttamalla.
B
Biodiversiteetti
Luonnon monimuotoisuus, johon kuuluvat lajien väliset, lajien sisäiset ja niiden perimän monimuotoisuuden variaatiot sekä erilaisten elinympäristöjen runsauden vaihtelu.
Bioenergia
Energiaa, joka saadaan biomassasta.
Biofore
Uusi sana ja käsite, jonka UPM on kehittänyt. Se viittaa metsään, edelläkävijyyteen ja kestävään kehitykseen. Se kuvaa uudenlaista, tulevaisuuden yritystä, joka yhdistää biotalouden ja metsäteollisuuden biofore-yhtiöksi. UPM:n tavoitteena on olla tämän uuden metsäteollisuuden edelläkävijä. Liiketoiminta perustuu metsistä saatavan biomassan ja kuitujen monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen mm. paperituotteiksi, biokemikaaleiksi ja bioenergiaksi.
Biomassa
Eloperäinen, orgaaninen materiaali, joka voi olla kasvi- tai eläinperäistä. Puun biomassasta voi tuottaa mm. monipuolisia kuitupohjaisia materiaaleja, kuten paperituotteita ja kemikaaleja mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin tai vaikkapa energiaa suoraan tai jatkojalostamalla esimerkiksi biodieseliksi.
Boniteetti
Kasvupaikan viljavuutta ja puuntuotoskykyä kuvaava tunnus.
D
D.d.
Degree days. Vuotuisen kasvukauden pituutta kuvaava lämpösumma, joka osaltaan vaikuttaa myös puiden kasvuun. Lämpösumma muodostuu kasvukausittain laskemalla yhteen vuorokausien keskilämpötilan +5 Celsius-astetta ylittävä osa.
E
Ekologinen kestävyys
Se metsätalouden kestävyyttä kuvaava osa-alue, jonka tarkoituksena on turvata talousmetsissä runsas, monimuotoinen ja elinvoimainen lajisto.
Ekosysteemi
Elottoman luonnon sekä kasvien ja eläinten tietyllä alueella muodostama kokonaisuus.
Energiapuu
Polttoon tai muuhun energiakäyttöön tarkoitettua puuta tai puuainesta muodosta tai lajista riippumatta. Energiapuuksi luetaan metsäenergia, puunjalostusteollisuuden sivutuotteet ja tähteet sekä käytöstä poistettu kierrätyspuu.
Ennallistaminen
Tietyn alueen palauttaminen mahdollisimman lähelle sellaista tilaa, joka sillä olisi ilman ihmisen vaikutusta.
Ensiharvennus
Nuoressa harvennusmetsässä tehtävä ensimmäinen hakkuu, mistä saadaan aines- tai energiapuuta. Yleensä ensiharvennus tehdään, kun metsä on 20–40 vuotta vanhaa.
Eri-ikäisrakenteinen metsä
Eri-ikäisrakenteisessa metsässä kasvaa monia puiden koko- ja ikäluokkia. Metsää kasvatetaan ja uudistetaan samanaikaisesti, mitä sanotaan myös jatkuvaksi kasvatukseksi. Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita ovat poiminta- ja pienaukkohakkuut.
Erikoispuu
Puulajin, teknisen laadun tai muun ominaisuutensa perusteella erikoiskäyttöön soveltuva puutavara. Erikoispuun mitta- ja laatuvaatimukset voivat vaihdella hyvin paljon ja siitä maksetaan tavallista parempaa hintaa.
F
FSC®
FSC (Forest Stewardship Council®) on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö joka edistää ympäristön kannalta hyvää, sosiaalisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsänhoitoa. FSC-metsäsertifiointi perustuu kymmeneen periaatteeseen ja niiden alla oleviin kriteereihin ja indikaattoreihin, joiden kautta metsätalouden kestävyys todennetaan. FSC on maantieteellisesti laajimmin levinnyt metsäsertifiointijärjestelmä.
G
GPS
Global Positioning System. Satelliitteihin perustuva paikannusjärjestelmä. Metsätaloudessa käytettävillä GPS-laitteilla pystytään sijainti määrittämään yleensä muutaman metrin tarkkuudella.
H
Hakkuu
Metsässä tehtävä puun kaato, karsinta ja katkonta eri puutavaralajeiksi.
Hakkuukertymä
Hakkuussa metsästä tietyltä alueelta poistettava puutavaran määrä.
Hakkuukone
Metsäkone, joka tekee kaikki hakkuun työvaiheet. Käytetään myös nimitystä monitoimikone, moto tai harvesteri. Suomessa lähes kaikki hakkuut tehdään nykyisin hakkuukoneilla.
Hakkuusuunnitelma
Tietyltä alueelta tiettynä ajanjaksona puutavaralajeittain hakattavaksi suunniteltu puumäärä, joka voidaan hakata kestävyyttä vaarantamatta. Tutuin esimerkki siitä on yksittäisen tilan metsäsuunnitelman mukaiset hakkuuehdotukset seuraavalla 10-vuotiskaudella.
Hakkuutähde
Hakkuussa metsään jäävät puun oksat, latvukset sekä ainespuuksi kelpaamattomat pienpuut ja rungosta katkotut laho-osat. Hakkuutähteet otetaan talteen yhä useammin energiapuuksi etenkin kuusivaltaisissa uudistushakkuissa.
Halko
Polttopuuta, joka tehdään halkaisemalla rungosta katkottuja pölkkyjä, joiden pituus on yleensä 1,0 m ja pienin halkaisija 5 cm. Halkoja tehtäessä halkaisijaltaan 5–10 cm pölkyt halkaistaan kahtia ja paksummat pölkyt useampaan osaan niin, että suosituspaksuus on 5–10 cm. Alle 10 cm:n paksuiset pölkyt voidaan halkaisun sijaan aisata kuivumisen nopeuttamiseksi eli niiden kyljestä vuollaan kaistale kuorta. Halot tehdään yleensä koivusta, sekahalkoja voidaan tehdä myös muista puulajeista.
Hankintakauppa
Puukaupan muoto, missä metsänomistaja toimittaa puut valmiina puutavarana tienvarteen. Hankintakaupassa puusta maksettava hankintahinta sisältää kantohinnan ohella myös puun korjuukustannukset, joista myyjä vastaa.
Harvennushakkuu
Hakkuuta, jossa puita poistamalla annetaan kasvutilaa metsikön parhaiden puiden latvuksille ja juuristoille. Harvennuksen tarkoituksena on lisätä jäljelle jäävien puiden kasvua ja arvoa. Harvennushakkuita tehdään tavallisesti 2–3 kertaa ennen uudistushakkuuta ja kerrallaan poistetaan noin kolmasosa puustosta.
Hiilensidonta
Hiilen varastoituminen puiden ja kasvien yhteyttämisen sekä kestävän metsätalouden ansiosta metsiin ja puutuotteisiin.
Humus
Kasvien jätteistä syntynyt, osittain maatunut metsämaan pintakerros.
I
Inventointi
Metsäalueen metsävaratietojen eli lähinnä puuston määrän ja kasvun mittaaminen tai arviointi. Valtakunnan metsien inventoinnilla selvitetään koko Suomen metsävaratiedot.
Irtokuutiometri
Polttopuiden myynnissä yleisesti käytettävä mittayksikkö, i-m3. Käytetään myös nimitystä heittokuutiometri. Yksi irtokuutiometri on noin 0,4 kiintokuutiometriä.
Istutus
Metsänviljelyä, jossa puuntaimia laitetaan metsänuudistusalueelle kasvamaan. Istutus voidaan tehdä käsityönä tai koneellisesti.
K
Kangas
Tarkoittaa metsätaloudessa kivennäismaata, jota yleensä peittää kasvijätteistä muodostunut karike- ja humuskerros.
Kantohinta
Puun hinta metsässä kuutiota kohti puutavaralajeittain pystykaupassa eli se hinta, minkä ostaja maksaa puusta myyjälle. Ostaja huolehtii kustannuksellaan puunkorjuusta.
Kantokäsittely
Havupuun kantojen käsittely hakkuun yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen harmaaorvakka-sientä tai ureaa sisältävällä torjunta-aineella Suomessa yleisten kuusen- tai männynjuurikääpäsienen leviämisen ehkäisemiseksi. Myös lehtipuiden kantoja voidaan kantokäsitellä tarkoitukseen sopivilla valmisteilla, tällöin tarkoituksena on vesomisen estäminen.
Karike
Lehdistä, neulasista, oksista ja muista maan pinnalle kertyneistä kasviperäisistä jätteistä muodostunut maatuva kerros metsämaan pinnalla.
Kasvatushakkuu
Harvennushakkuut sekä ylispuiden poisto luetaan kasvatushakkuisiin. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä kasvatushakkuita ovat poiminta- ja pienaukkohakkuut.
Kasvatuslannoitus
Puuston tarvitsemien pääravinteiden, kangasmailla yleisimmin typen, lisäämistä metsään tarkoituksena parantaa puiden kasvua.
Kasvu
Yksittäisen puun tai metsäalueen puumäärän lisääntyminen tiettynä ajanjaksona, ilmaistaan yleisimmin kuutiometreinä tai prosentteina hehtaaria ja vuotta kohti.
Kasvupaikkatyyppi
Maaperän viljavuuseroihin perustuvalla kasvupaikkatyyppiluokituksella metsämaat jaetaan kuuteen kasvupaikkatyyppiin. Esimerkiksi tuore kangas on eteläisessä Suomessa yleisin kasvupaikkatyyppi.
Kehitysluokka
Metsiköiden luokittelu niiden kasvuvaiheiden mukaan. Kehitysluokkia ovat aukea mm. uudistusala, taimikko, nuori kasvatusmetsä, varttunut kasvatusmetsä, uudistuskypsä metsä.
Kelo
Pystyyn kuivunut harmaarunkoinen mänty, kuusi tai haapa. Yleisin on mänty, joka voi säilyä pystykelona etenkin maan pohjoisosissa jopa satoja vuosia.
Kemera
Ks. kestävän metsätalouden rahoituslaki.
Kestävyys
Metsätaloudessa kestävyydellä tarkoitetaan metsäluonnon käyttöä siten, etteivät sen monimuotoisuus, tuotoskyky, uudistuminen tai terveydentila vaarannu.
Kestävyyteen kuuluu myös tapa toimia sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Kestävän metsätalouden rahoituslaki
Yksityisille metsänomistajille tarkoitettu valtion avustusmuoto, jolla tuetaan tiettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden lisäksi myös metsäluonnon hoitoa.
Kiertoaika
Aika, jonka puusto kasvaa taimista uudistuskypsäksi. Etelä-Suomessa kiertoaika vaihtelee puulajin ja maaperän mukaan 50 ja 100 vuoden välillä.
Kiintokuutiometri
Puutavaran kuorellisen määrän ilmaiseva mittayksikkö, kuutiometri, m3. Sisältää vain kiinteää puuta, ei esimerkiksi pinossa pölkkyjen väliin jäävää ilmatilaa.
Kirjanpainaja
Kirjanpainaja on 4-5 mm mittainen kaarnakuoriainen, joka lisääntyy kuusen kuoren alla. Kirjanpainajat lisääntyvät tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuusipuutavarassa, mutta voivat iskevät myös eläviin kuusipuihin ja aiheuttaa kuusikoille merkittäviä metsätaloudellisia tuhoja.
Kitumaa
Heikkokasvuinen metsämaa, jossa puusto kasvaa vähemmän kuin 1,0 m3/ha vuodessa. Karut suot ja kalliomaat ovat tyypillisiä kitumaita.
Kivennäismaa
Kangasmaa. Kivennäis- eli mineraalimaalajeista koostuva maaperä. Metsässä kivennäismaan päällä on yleensä maatuneista kasvinosista muodostunut humuskerros.
Klapi
Haloista tai rangoista katkottu ja halkaistu polttopuu, pituudeltaan yleensä 25–50 cm. Käytetään yleisimmin kotitaloudessa takkapuuna tai saunanlämmitykseen.
Korjuuaika
Pystykaupan yhteydessä määritelty aika, minkä kuluessa ostajalla on oikeus ja velvollisuus hakata puut myyjän metsästä. Yleisin korjuuaika on kaksi vuotta.
Kuitupuu
Läpimitaltaan yleensä pienikokoinen puutavara, jota käytetään metsäteollisuudessa selluloosan ja paperin raaka-aineena. Kuitupuuksi nimitetään myös kasvavaa, pienehköä puuta, jonka tyvipölkystä ei saada vielä tukkia.
Kulotus
Hakkuutähteiden, jätepuuston, pintakasvillisuuden ja humuksen pintaosan polttaminen avohakkuualalta metsänuudistamistuloksen parantamiseksi tai luonnonhoitotoimenpiteenä. Myös säätöpuuryhmiä voidaan kulottaa, jotta uudistusalalle saadaan hiiltyneestä puuaineksesta riippuvaista palolajistoa ja luonnon monimuotoisuutta.
Kuutiometri
Kts. kiintokuutiometri
Kuvio
Metsikkökuvio on kasvupaikkatyypiltään, puustoltaan ja käsittelytarpeiltaan yhtenäinen metsän osa.
Kylvö
Metsänviljelyä, jossa taimikko perustetaan ripottelemalla metsänuudistamisalueelle puun siemeniä. Tehdään yleisimmin koneellisesti äestyksen yhteydessä.
L
Laikkumätästys
Yleisin kuusen istutusta edeltävä maanmuokkausmenetelmä. Kaivinkoneella vedetään pintamaahan laikku, josta kertyvä maa-aines käännetään ylösalaisin halkaisijaltaan runsaan puolen metrin kokoiseksi ja noin 10–25 senttiä korkeaksi mättääksi. Sen jälkeen taimet istutetaan mättään keskelle.
Laikutus
Maanmuokkausmenetelmä, missä metsämaan pintakerros rikotaan ja kivennäismaa paljastetaan laikkuina. Sen jälkeen laikkuihin yleensä kylvetään siemenet, joissakin tapauksissa voidaan myös istuttaa taimet.
Lannoitus
Ravinteiden lisäystä puuston kasvun kiihdyttämiseksi.
Latvus
Puun yläosa, jossa sijaitsevat elävät oksat lehtineen tai neulasineen. Latvus on juuriston ohella puun tärkein kasvua ylläpitävä osa ja sen kuntoa pidetään yllä riittävällä puuston harventamisella.
Leimikko
Hakattavaksi suunniteltu ja merkitty metsäalue, joka voidaan käsitellä kasvatus- tai uudistushakkuulla.
Luonnon monimuotoisuus
Sillä tarkoitetaan lajien välistä ja niiden sisäistä perimän aiheuttamaa vaihtelua, lajien ja niiden elinympäristöjen runsauden vaihtelua ja myös elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutusta.
Luontainen uudistaminen
Metsänuudistamistapa, missä uusi puusukupolvi saadaan aikaan luonnonsiemennyksellä alueella jätettyjen siemenpuiden tai reunametsän puiden tuottamista siemenistä. Menetelmä onnistuu parhaiten karuilla tai karuhkoilla kankailla sekä kosteissa korpipainanteissa.
Lämpösumma
Kts. d.d
M
Maanmuokkaus
Metsätaloudessa sillä tarkoitetaan metsänuudistamisen yhteydessä tehtävää maan käsittelyä eri menetelmillä. Sillä kohennetaan maaperän lämpö-, vesi- ja ravinnetaloutta sekä ilmavuutta tarkoituksena parantaa siementen itämistä ja taimien kasvuolosuhteita. Maanmuokkaus varmistaa uuden metsän syntyä ja helpottaa metsänviljelytöitä.
Metsikkö
Kasvupaikaltaan, puustoltaan ja käsittelytarpeiltaan yhtenäinen metsän osa, metsikkökuvio.
Metso
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava suojeluohjelma. Sen tarkoituksena on vapaaehtoisuuteen perustuen suojella erilaisia metsäluonnon kohteita. Metso-ohjelman mukaisia suojelukohteita voivat mailtaan esittää kaikki metsänomistajat, jotka omistavat metsää Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa tai Lapin läänin lounaisosassa. Suojelusta maksettavat korvaukset ovat tapauskohtaisia ja ne maksetaan valtion Metso-ohjelmaan osoittamista varoista.
Metsä
Ekosysteemi, joka on puuston ja muun kasvillisuuden peittämä. Metsään kuuluvat maaperä sekä siihen liittynyt elollinen luonto. Metsäekosysteemi ja siihen kuuluvat lajistot ovat jatkuvassa muutostilassa.
Metsäenergia
Hakkuutähteet, pienikokoiset raivaus- ja ensiharvennuspuut sekä kannot ja lumpit ovat metsäenergiaa eli suoraan metsästä saatavaa energiapuuta.
Metsähallitus
Valtion liikelaitos, joka huolehtii valtion metsistä, muusta maaomaisuudesta sekä vesialueista. Metsähallitus on Suomen suurin yksittäinen metsänomistaja, joka hallinnoi ja hoitaa valtaosaa Suomen luonnonsuojelualueista.
Metsäkeskus
Maa- ja metsätalousministeriön alainen ja pääosin valtion rahoittama alueellinen organisaatio, joka edistää metsätaloutta sekä valvoo metsälain noudattamista.
Metsälaki
Suomen metsien hoitoa ja käyttöä ohjaa ja säätelee metsälaki. Sitä sovelletaan kaikkien omistajaryhmien metsätalousmailla. Metsälain tavoitteena on edistää metsien kestävää käyttöä ja monimuotoisuutta. Metsälakia uudistettiin vuoden 2014 alusta, jotta se vastaisi paremmin metsänomistajien tavoitteissa ja metsäsektorin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin.
Metsälaskuri
Metsälaskuri on www.upmmetsä.fi –sivustolta löytyvä sovellus, jonka avulla käyttäjä voi arvioi omatoimisesti selvittää metsikkökuvionsa seuraavan toimenpiteen ja vertailla erilaisten ajoitusten taloudellisia vaikutuksia. Metsälaskuri havainnollistaa myös lannoituksen taloudellisen kannattavuuden ja metsikkökuvion hiilensidonnan.
Metsäluonnonhoito
Metsäluonnonhoito on osa talousmetsien hoitoa. Lainsäädännön ja metsäsertifioinnin asettamat vaatimukset muodostavat hyvän pohjan metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle. Metsäluonnonhoito on aktiivista toimintaa metsien luonto- ja monikäyttöarvojen lisäämiseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi arvokkaiden elinympäristöjen hoitotoimenpiteitä, maisemanhoitoa, vesiensuojelun parantamista tai virkistys- ja monikäytön edistämistä. Yksityinen metsänomistaja voi saada talousmetsien luonnonhoidon kustannuksiin Kemera-tukea.
Metsälö
Metsänomistusyksikkö, jolla tarkoitetaan yhteen tilaan kuuluvia metsiä.
Metsämaa
Metsätalouden maata, jolla puu kasvaa vuosittain keskimäärin yli kuutiometrin hehtaaria kohti.
Metsänhakkuusopimus
Pystykaupassa tehtävä kauppakirja, jolla myyjä antaa ostajalle oikeuden hakata metsästään sopimuksessa määritetyt puut.
Metsänhoito
Kaikki ne metsissä tehtävät työt, joiden tarkoituksena on uudistaa tai kasvattaa metsiä kestävästi sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja metsien monikäyttömahdollisuuksia.
Metsänkäyttöilmoitus
Metsälain edellyttämä ilmoitus, joka metsänomistajan on tehtävä metsäkeskukselle hakkuusta ja uudistamissuunnitelmasta viimeistään kaksi viikkoa ennen hakkuuta. Arvokkaat luontokohteet on mainittava ilmoituksessa. Yleinen käytäntö on, että puunostaja hoitaa ilmoituksen teon omistajan puolesta; asia on kuitenkin puukaupan teossa sovittava.
Metsäntutkimuslaitos
Metla. Suomalainen, Euroopan johtava metsäntutkimuksen yksikkö, joka tuottaa monipuolista tutkimustietoa metsäsektorin ja yhteiskunnan tarpeisiin. Vuodesta 2015 osa Luonnonvarakeskusta (Luke).
Metsänviljely
Avohakkuun jälkeen uuden puusukupolven perustaminen istuttamalla tai kylvämällä. Metsänviljelyä edeltää useimmiten maanmuokkaus.
Metsäpalvelu
Metsäpalvelut tuovat helppoutta, varmuutta ja turvallisuutta metsänomitukseesi! UPM Metsäpalvelut joustavat asiakkaan tarpeiden mukaan: ne voivat olla taimikonhoidon tavoin yksittäisiä töitä tai kokonaisia toimenpideketjuja kuten metsänuudistaminen tai metsänlannoitus. Metsäpalveluihin kuuluvat myös vaativaa erityisosaamista sisältävät laki- ja asiantuntijapalvelut.
Metsäsertifiointi
Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus, jonka perusteella riippumaton osapuoli tarkastaa (auditoi), että sertifiointiin sitoutuneet tahot toimineet kansallisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. Metsäsertifioinnilla osoitetaan metsäteollisuuden asiakkaille, että metsästä saatavat raaka-aineet on tuotettu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Lähes kaikki Suomen metsät on sertifioitu.
MetsäSoppi
UPM:lle puuta myyville sopimusasiakkaille tarkoitettu metsäsuunnitelman Internet-pohjainen selainpalvelu.
Metsäsuunnitelma
Metsätilalle tehty metsien hoito- ja käyttösuunnitelma. Tavallisesti suunnitelma tehdään 10 vuodeksi ja siihen sisältyy metsäkartta kuviokohtaisine metsätietoineen ja toimenpide-ehdotuksineen.
Metsätie
Yksityistie, joka on tarkoitettu ensisijaisesti metsätalouden kuljetuksiin. Metsätien rakentamiseen tai perusparannukseen voi saada avustusta Kemera-varoista.
Metsätuholaki
Laki metsätuhojen torjunnasta tuli voimaan vuoden 2014 alusta ja se korvasi aiemman lain metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Laki mm. velvoittaa kuljettamaan havupuutavaran hakkuualoilta ja välivarastoista määräaikojen puitteissa.
Metsätyyppi
Vrt. kasvupaikkatyyppi. Metsien kasvupaikkojen hyvyysluokituksessa käytetty, pintakasvillisuuteen perustuva luokitusjärjestelmä. Erikseen luokitellaan kangasmaiden metsätyypit ja turvemaiden suotyypit.
Metsäveroilmoitus
Metsänomistaja tekee vuosittain metsäveroilmoituksen, jossa ilmoitetaan kaikki metsätaloudesta verovuoden aikana saadut tulot ja kaikki metsätaloudesta maksetut menot.
Metsäverotus
Metsätalouden tulosta maksettava vero, joka on vuoden 2005 jälkeen perustunut myynneistä kertyneisiin tuloihin vähennysten jälkeen.
Mittaustodistus
Puukauppaan liittyvä, myyjän ja ostajan allekirjoittama todistus kaupan kohteena olevan puuerän määristä.
Monitoimikone
Moto. Hakkuukone.
Motomittaus
Hakkuukonemittaus. Mittausmenetelmä, missä puutavara mitataan hakkuukoneen kaatopäässä olevalla mittalaitteella.
Myyntiverotus
Puun myyntituloihin perustuva metsäverotus, jonka mukaan tuloja verotetaan pääomatuloina ja niille määrätyllä veroasteella.
Mätästys
Yleisin metsämaiden maanmuokkausmenetelmä äestyksen ohella. Muokattavalle alueelle tehdään yleensä kaivurilla kohoumia, johon taimet istutetaan. Mätästyksen lajeja ovat laikkumätästys, naveromätästys, ojitusmätästys ja kääntömätästys.
N
Neulasanalyysi
Metsämaan ravinnetilan tutkimista määrittämällä neulasten ravinnepitoisuudet. Tehdään yleisesti puuston kasvuhäiriöiden yhteydessä ja lannoituspäätöksen tukena.
Nila
Puun ja sen kuoren välissä oleva solukko, jonka tehtävänä on kuljettaa yhteyttämistuotteita puun eri osiin.
Nuoren metsän hoito
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen työlaji, johon voi sisältyä taimikonhoitoa, nuoren kasvatusmetsän harvennusta ja siihen liittyvää energiapuun korjuuta sekä puiden pystykarsintaa.
Nuori kasvatusmetsä
Taimikkovaiheen jälkeinen metsän kehitysvaihe, jolloin puusto on valtaosin kuitupuuta.
P
Parru
Puutavaralaji, joka on kooltaan yleensä normaalia kuitupuuta hieman paksumpi, mutta tukkia pienempi.
PEFC™
PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Noin kaksi kolmasosaa maailman sertifioiduista metsähehtaareista on sertifioitu PEFC:n vaatimusten mukaisesti. PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset koskevat esimerkiksi monimuotoisuuden turvaamista, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoa sekä virkistyskäyttöä.
Perkaus
Taimikonhoitoa, jossa poistetaan kasvatettavaa puustoa haittaavaa kasvustoa, lähinnä lehtipuustoa. Työ tehdään yleensä raivaussahalla. Ojien perkauksella tarkoitetaan metsäojien kunnostamista.
Pienaukkohakkuu
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu, jossa metsikköön tehdään pieniä aukkoja, jotka uudistuvat luontaisesti tai viljellen. Metsälain mukaan alle 0,3 hehtaarin pienaukot ovat kasvatushakkuita, eikä niitä koske uudistamisvelvoite
Pienpuu
Pieniläpimittainen, ainespuun mitat täyttämätön puu. Käytetään yleisimmin metsäenergiaksi tai kotitalouksien polttopuuksi.
Pikkutukki
Puutavaralaji, joka on mitoiltaan normaalia tukkia pienempi. Pikkutukista maksetaan yleensä enemmän kuin kuitupuusta mutta vähemmän kuin tukista.
Pinokuutiometri
Puutavaran mittayksikkö, jota nykyään käytetään lähinnä halkojen mittauksessa.
Pinomittaus
Kuitupuun tai halkojen mittausmenetelmä, missä puutavara mitataan pinossa yleensä tienvarressa.
Pohjapinta-ala
Puiden yhteenlaskettu, rinnankorkeudelta (1,3 m) mitattu poikkileikkauspinta-ala. Ilmaistaan neliömetreinä hehtaaria kohden (m2/ha). Pohjapinta-alaa käytetään mm. metsikön puuston määrän arviointiin ja harvennustarpeen määrittämiseen.
Poimintahakkuu
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu, jossa poistetaan suuria, vioittuneita tai liian tiheässä ryhmässä kasvavia puita. Tavoitteena on aina tehdä tilaa metsän uudistumiselle luontaisesti alikasvoksesta tai hakkuun jälkeen syntyvistä taimista.
Poistuma
Metsästä poistuva puun määrä, joka sisältää hakatun puuston sekä luontaisesti kuolleen puuston.
Pottiputki
Metsänviljelyssä taimien istutukseen käytettävä työväline.
Puukauppa
Puutavaran osto- ja myyntitapahtuma, jossa puu vaihtaa omistajaa ostajan ja myyjän välisen sopimuksen perusteella. Yksityismetsien puukauppaa voidaan tehdä pysty-, hankinta- tai käteiskauppana.
Puun hinta
Puun hinta sovitaan kauppakohtaisesti. Puun hintaan vaikuttavat mm. markkinatilanne ja hakkuutapa.
Puutavaralaji
Metsästä erilaisiin jalostustarkoituksiin hakattu puutavara luokitellaan eri puutavaralajeiksi, esimerkiksi mäntytukeiksi, koivukuitupuuksi tai mäntypylväiksi.
Pylväs
Erikoispuutavaralaji, joka on normaalia tukkia pitempi, yleensä vähintään 7 metriä pitkä. Pylväitä käytetään lähinnä sähkö- ja puhelinpylväinä ja ne tehdään yleensä männystä.
Pystykarsinta
Toimenpide, jossa oksasahalla tai -leikkurilla poistetaan kasvavien puiden tyviosasta lähinnä kuolleita oksia. Näin nopeutetaan oksien luontaista karsiutumista. Karsinnan jälkeen oksankohtien päälle kasvaa oksatonta puunainetta, joka lisää tyvitukkien arvoa.
Pystykauppa
Puukaupan muoto, jossa metsänomistaja myy ostajalle oikeuden korjata puut sovitulla tavalla. Maksettavaa rahasummaa sanotaan kantorahaksi.
Päätehakkuu
(ks. uudistushakkuu).
Pökkelö
Pystyssä oleva kuollut, vähitellen lahoava puu. Pökkelöillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden turvaajana, koska ne tarjoavat elinympäristön hyvin monille, usein uhanalaisille lajeille.
R
Raivaus
Uudistamista tai puun korjuuta haittaavan alikasvoksen poistaminen, tehdään yleensä raivaussahalla.
Raivaussaha
Erityisesti taimikonhoitoon ja raivaukseen kehitetty polttomoottorilla käyvä pieni metsätyökone. Raivaussahat painavat noin 7–10 kg. Työskentelyn ajaksi se ripustetaan sahaajan olkapäille ja lantiolle tukeutuviin valjaisiin.
Ranka
Karsittu pienpuu.
Relaskooppi
Metsänarvioinnissa käytetty yksinkertainen laite, jota käytetään puuston pohjapinta-alan määrittämiseen (m2/ha).
Rinnankorkeus
Puun rungon kohta, joka on 1,3 metrin korkeudella sen tulevasta katkaisukohdasta, yleensä ylimmästä juurenniskasta. Tätä mittauskohtaa käytetään yleisesti puuston pohjapinta-alaa, ikää tai tilavuutta määritettäessä.
Runkoluku
Puuston tiheyttä kuvaava tunnus, joka ilmaisee kasvavien puiden lukumäärän hehtaaria kohden.
S
Sekametsä
Kahden tai useamman puulajin muodostama metsikkö. Nykyään pyritään metsiä kasvattamaan usein sekametsinä ja niin, että myös viljellen uudistetuissa havumetsissä on noin 10 %:n lehtipuuosuus.
Siemenpuuhakkuu
Luontaiseen uudistamiseen tähtäävä uudistushakkuu, jossa jätetään yleensä 40–100 siemenpuuta hehtaarille ja jota sovelletaan männiköiden ja koivikoiden uudistamisessa. Maanpinnan kevyt muokkaus parantaa siemenpuuhakkuussa taimettumista. Useimmiten siemenpuut kannattaa poistaa heti, kun uudistusalue on taimettunut; tuolloin taimet ovat vielä aivan pieniä eivätkä helposti vaurioidu siemenpuita ylispuuhakkuuna poistettaessa.
Sorvitukki
Tukki, josta sorvataan viiluja vanerin valmistukseen. Se on yleensä järeämpi kuin normaali sahatukki.
Sosiaalinen kestävyys
Metsätalouden kestävyyden osa-alue, jolla metsävarojen käytössä turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyödyntää monipuolisesti metsien tarjoamaa työmahdollisuuksia sekä kulttuuri- ja virkistysarvoja.
Sukkessio
Metsäluonnossa sukkessio on metsän luontainen kehittyminen esim. metsäpalon tai avohakkuun jäljiltä aukeasta alasta yleensä ensin lehtipuuvaltaiseksi metsäksi ja monien vaiheiden jälkeen vanhaksi hakupuuvaltaiseksi metsäksi.
Suojavyöhyke
Vesistön tai muun tärkeän luontokohteen ja metsätalouden toimenpidealueen väliin jätettävä koskematon tai erityisohjein käsiteltävä alue. Sen tavoitteena on vesistön tai muun luontokohteen suojelu toimenpiteen vaikutuksilta. Tunnetaan myös nimellä suojakaista.
Suojuspuuhakkuu
Kuusikoiden uudistamisessa aiemmin melko yleisesti käytetty hakkuumenetelmä, jossa lähellä uudistamisikää olevaan kuusikkoon jätetään suojuspuita 200–400 kpl/ha. Niistä osa voi olla koivuja tai mäntyjä. Tuossa vaiheessa puuston alla pitää olla jo selviä merkkejä maaperän hyvästä taimettumiskyvystä. Suojuspuuhakkuu on osoittautunut hyvin epävarmaksi uudistamismenetelmäksi ja sen vuoksi sen käyttö ei ole suositeltavaa.
Suotyyppi
Luonnontilaiset suot luokitellaan niiden viljavuuden, märkyyden, puuston ja muun kasvillisuuden perusteella erilaisiin suotyyppeihin.
Säästöpuu
Avohakkuualoille pysyvästi jätettävät puut tai puuryhmät, joiden tarkoituksena on edistää luonnon monimuotoisuutta ja kaunistaa maisemaa.
Säästöpuuryhmän poltto
Säästöpuuryhmän poltto on UPM:n luonnonhoitopalvelu, jolla säästöpuuryhmä polttaen luodaan paloalueilla viihtyvälle eliöstölle hyvät elinolosuhteet.
T
Taimikko
Luontaisesti tai viljellen syntynyt alle kuitupuumittaisten pienten puiden muodostama metsän alku tai nuori metsä, josta ei saa puunmyyntituloja. Taimikkovaihe kestää taimesta ensiharvennusikään.
Taimikon perkaus
Taimikon hoitotyö, jossa poistetaan havupuuntaimikosta sitä haittaava liika lehtipuusto ja harvennetaan taimet sopivaan kasvatustiheyteen niin, että kasvamaan jää mahdollisimman hyvälaatuinen puusto.
Taimikon varhaisperkaus
Tehdään tarvittaessa silloin, kun havupuun taimet ovat noin 0,5–1,5 metrin pituisia. Varhaisperkauksessa poistetaan pienestä taimikosta sitä haittaavaa lehtipuustoa. Kuusentaimikoissa se kannattaa tehdä reikäperkauksena; lehtipuusto poistetaan noin yhden metrin säteellä perattavista taimista. Varhaisperkauksesta on hyvin tärkeä huolehtia. Ajallaan tehtynä se on taloudellinen ja hyvin kannattava toimenpide.
Taimikonhoito
Kaikki taimikon kasvattamiseksi tehtävät hoitotyöt, joita ovat mm. heinäntorjunta, varhaisperkaus ja taimikonperkaus ja -harvennus.
Taimitarha
Taimien tuotantopaikka, jossa siemenistä kasvatetaan puuntaimia metsänuudistamisaloille vietäviksi. Nykyisin valtaosa taimista on paakkutaimia.
Taloudellinen kestävyys
Metsätalouden kestävyyden osa, jonka tavoitteena on turvata metsien tuottavuus sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet taloudelliseen hyvinvointiin metsiä hyödyntämällä.
Talousmetsä
Metsää, jota hoidetaan pääasiallisena tavoitteena tuottaa myyntikelpoista puuta teollisuuden ja energiantuotannon monipuolisiksi raaka-aineiksi.
Tasaikäisrakenteinen metsä
Perinteisen metsänkasvatuksen menetelmin hoidettu metsä. Puustoltaan yhteneväisiä ja suhteellisen tasarakenteisia metsikkökuvioita hoidetaan yhtenevin menetelmin uudistamisesta päätehakkuuvaiheeseen. Metsikkökuvioita käsitellään mm. taimikonhoidoin ja harvennushakkuin.
Tavaralajimenetelmä
Puunkorjuumenetelmä, jossa rungot katkotaan jo hakkuupaikalla eri käyttötarkoituksiin sopiviksi puutavaralajeiksi, kuten tukki- ja kuitupuiksi. Suomessa käytetään lähes yksinomaan tavaralajimenetelmää.
Tehdasmittaus
Puutavaran mittaus tehtaalla. Yleisimmät tehdasmittausmenetelmät perustuvat puutavaran painoon, optiseen mittaukseen tai puiden tilavuuden mittaukseen pölkyittäin.
Terveyslannoitus
Maaperän ravinnetasapainon palauttamiseksi tehtävä lannoitus. Tavallisimpia ovat kangasmailla kasvavien metsien boorilannoitukset ja suometsien kalium-, fosfori- ja boorilannoitukset.
Tukki
Puun tyviosasta saatava, isokokoinen, latvaläpimitta yleensä vähintään 15 cm puutavara, jota käytetään sahojen ja vaneritehtaiden raaka-aineena.
Tukkipuu
Sellainen kasvava puu, josta saadaan ainakin yksi tukki. Yleensä minimikokoisen tukkipuun rinnankorkeusläpimitta on vähintään 17 cm.
Turvekangas
Suon ojituksen tuloksena kehittynyt, kasvillisuudeltaan pääosin kangasmaata muistuttava metsän kasvupaikka.
U
Uudistaminen
Uuden puusukupolven perustaminen. Uudistaminen voidaan tehdä viljellen – istuttamalla tai kylvämällä – tai luontaisesti.
Uudistushakkuu
Metsän hakkuutapa. Sen tarkoituksena on uuden puusukupolven tuottaminen. Tavallisimman uudistushakkuut ovat avohakkuu ja siemenpuuhakkuu.
V
Vajaatuottoinen metsä
Metsä, jonka uudistaminen ennen metsänhoidollista uudistamisikää on suositeltavampaa kuin sen edelleen kasvattaminen. Syynä voi olla puuston vähäinen määrä, metsätuho, kasvupaikalle sopimaton puulaji tai vähäarvoinen puusto.
Vakiintunut taimikko
Vähintään noin puolen metrin korkuinen kehityskelpoinen taimikko, joka ei ole enää vaarassa tukahtua pintakasvillisuuteen.
Valtapituus
Metsikön sadan paksuimman puun keskipituus hehtaaria kohden. Tätä tunnusta käytetään esimerkiksi puuston harvennustarvetta ja -voimakkuutta arvioitaessa.
Vaneritukki
Yleisimmin koivutukki, jota käytetään vanerin valmistukseen.
Verhopuusto
Kuusen taimien suojaksi jätetty lehtipuusto hallanaroilla paikoilla. Se poistetaan, kun taimikko on vakiintunut ja kasvanut pituudeltaan riittäväksi ja hallankestäväksi.
Vesiensuojelu
Metsätaloudessa vesiensuojelulla turvataan eri toimenpiteitä tehtäessä vesistöjen puhtaus ja vesiluonnon luontainen monimuotoisuus.
Visakoivu
Rauduskoivun periytyvä erikoismuoto, joka aiheutuu epänormaalista solukkorakenteesta. Visakoivun runko on mutkainen ja muhkurainen ja sen puuaines on kauniin kuviollista. Hyvälaatuinen visakoivu on hyvin arvokasta ja haluttua erikoispuuta.
Vuosirengas
Puun vuotuinen paksuuskasvu näkyy sen poikkileikkauspinnassa vuosirenkaana eli lustona. Siinä näkyy kerroksina vaalea kevätpuu ja tummempi kesäpuu. Vuosirenkaista voi helposti laskea puun iän.
W
www.upmmetsa.fi
UPM:n metsäaiheinen verkkopalvelu, jonka avulla kaikki metsänhoidon toimenpiteet onnistuvat sähköisesti.
Y
Yhteismetsä
Kiinteistöille kuuluva yhteinen metsäalue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsä on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö. Käytännön toiminnasta vastaa osakaskunnan nimeämä hoitokunta tai toimitsija.
Ylispuuhakkuu
Hakkuu, jossa poistetaan siemen- ja suojuspuuhakkuualoille jätetyt siemen- eli ylispuut.
Ympäristökeskus
Ympäristöministeriön alainen alueellinen organisaatio, jonka tehtävänä on mm. luonnonsuojelulain valvonta.
Ä
Äestys
Maanmuokkausmenetelmä, jossa kivennäismaa paljastetaan matalina vakoina. Äestyksen kuten muidenkin maanmuokkausmenetelmien tarkoituksena on lisätä metsänuudistumisen onnistumista.