Rauduskoivu on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se on tavallisesti yksi- ja suorarunkoinen, kookas 8–25-metrinen puu. Yleensä rauduskoivu elää 100–120-vuotiaaksi, mutta alkaa usein lahota jo aikaisemmin.
Nuoressa puussa tuohi on hohtavan valkoista ja mustajuovaista, mutta vanhemmiten se muuttuu tyvestä paksuksi ja rosoiseksi kaarnaksi. Lehti on 3–7 cm pitkä, kolmiomainen, pitkäsuippuinen ja laidoiltaan kaksoissahalaitainen.
Rauduskoivu on pioneeripuu, joka valtaa hakkuualan ensimmäiseksi. Se viihtyy kuivissa ja tuoreissa, valoisissa metsissä. Nopeakasvuinen rauduskoivu on taloudellisesti Suomen kolmanneksi tärkein puulaji. Varsinkin istutettujen koivikkojen vaivana ovat usein myyrät ja hirvet.
Koivun vaalea, tasa-aineinen, tiivis, keskiraskas, luja ja kimmoisa puuaines on huonekalupuuna arvostettu. Koivua käytetään vanerin raaka-aineena ja paperin valmistukseen. Hyvän lämpöarvonsa vuoksi koivu on suosittu polttopuu ja tuohi paras sytyke. Saunavihtaan sopivat parhaiten rauduskoivun lehdet, ja punoksiksi hieskoivun sitkeät oksat. Koivu on myös ksylitolin raaka-aine.
Vårtbjörk, Silver birch, Betula pendula