Virtaaviin vesiin on Suomessa sopeutunut paljon eri lajeja kuten vaelluskaloja, vesieliöitä ja monenlaisia hyönteisiä. Satojen vuosien aikana ihminen on muokannut jokia ja puroja eri syistä. Vesirakentamisen myötä tahattomat esteet ovat vaikuttaneet näihin elinympäristöihin, mikä puolestaan on vaarantanut virtaavien vesien lajeja.
”Virtavesien, eli jokien, purojen ja norojen, ennallistaminen sekä eliöiden vaelluksen estävien esteiden kuten väärin asennettujen tierumpujen purkaminen on tärkeää vesienhoidon ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tämän lisäksi romahtaneita kalakantoja pyritään elvyttämään mäti-istutuksin kunnostetuilla kohteilla”, kertoo Luken tutkija Antti Iho.
Mäti-istutuksilla elvytetään luontaista taimenkantaa
Nivunkijoki Kiteellä yhdistää pienempiä latvavesiä ja laskee Pyhäjärveen. Vuonna 2019 WWF:n, K-ryhmän ja Kiteen kaupungin järjestämässä kaikille avoimessa tilaisuudessa kunnostettiin käsityönä Pyhäjärveen laskevan Nivunkijoen alaosaa niin, että uhanalaiset vaelluskalat pääsevät jälleen kulkemaan vapaasti kutupaikoilleen pieniin latvavesiin.
Aina pelkkä vaellusesteiden poistaminen ei kuitenkaan riitä romahtaneen kalakannan elvyttämiseksi, vaan tarvitaan istutuksia. Taimenkannan elvytystä Nivunkijoella on tehty parina vuotena istuttamalla jokeen taimenen mätiä. Istutuksista vastasivat tänäkin vuonna UPM:n mailla Kiteen kaupunki koululaisineen, alueen kalataloustoimijat ja vapaaehtoiset sekä Luken asiantuntijat.
”UPM osallistuu koko toimialueellaan useisiin vesistöjen ja elinympäristöjen kunnostushankkeisiin, ja olemme mielellämme mukana turvaamassa luontoarvoja tällaisissa hankkeissa”, kertoo UPM:n paikallinen metsäasiantuntija Petri Reiman.
”Talkoissa istutettiin yksi litra taimenen mätiä, johon oli muodostunut alkiota. Mäti laitettiin jokeen pienissä rasioissa. Hedelmöitettyä mätiä ostetaan Luken vesiviljelylaitokselta Enonkoskelta, ja se maksaa noin 400 euroa per litra. Enemmänkin voitaisiin istuttaa, mutta mätiä ei ole ollut saatavilla enempää”, Iho sanoo.
Nivunkijoki on ihanteellinen ympäristö taimenelle
Nivunki on taimenelle loistava elinympäristö, sillä tarjolla on sopivaa ravintoa, veden laatu on hyvä ja joki tarjoaa piilopaikkoja. Lisäksi joessa on koskia ja ympäröivä upea puusto tarjoaa tarvittavaa varjoa.
”Aina mäti-istutukset eivät kuitenkaan tuota heti toivottua tulosta. Tänä vuonna kuuma kesä saattoi aiheuttaa sen, että uusia poikasia ei saatu. Näin voi käydä, kun yritetään elvyttää kalakantaa, vaikka terveessä kannassa ei yksi hellekesä vielä vaikuttaisi. Nyt odotetaan innolla ensi kevään mätirasiaistutuksia”, Iho kertoo.
Luke tekee Nivunkijoella jatkuvaa lämpötilaseurantaa ja analysoi jatkossa veden lämpötilaa sekä sen vaikutuksia taimenkannan elpymiseen.
Mätirasiaistutukset on tehty nyt kahtena vuonna peräkkäin ja niitä jatketaan, kunnes järvitaimenkanta saadaan elpymään. Tavoitteena on, että ihmisen ei tarvitsisi enää ylläpitää tällaista ekosysteemipalvelua, vaan terve kalakanta olisi jälleen osa myös tämän alueen elonkirjoa.
”Kalatalousalueet tekevät usein näitä istutuksia eri puolilla Suomea. Nyt huomio on siirtymässä romahtaneiden kalakantojen elvytykseen lisääntymisalueiden kunnostuksilla ja mätirasiaistutuksilla poikasistutusten lisäksi”, Iho sanoo.