UPM siirtyy yhtiön metsissä eri-ikäisrakenteiseen metsän kasvatukseen rehevillä, ojitetuilla korpikohteilla. Omaa henkilöstöä sekä sopimusyrittäjiä työntekijöineen koulutetaan laajasti eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen vaatimuksiin. Myös metsänomistaja-asiakkaiden metsiin tarjotaan palveluja samalla asiantuntemuksella. Eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen korpikohteilla siirrytään vaiheittain.
”Olemme toteuttaneet eri-ikäisrakenteisia hakkuita siitä saakka, kun metsälain muutos on sen sallinut. Uusimmat tutkimustulokset ovat vahvistaneet ymmärrystä rehevien turvemaiden aiheuttamista vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöistä, minkä takia lisäämme entisestään eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta”, kertoo UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.
”Jatkossa toteutamme yhtiön tilojen korpikohteilla poiminta-, pienaukko- ja kaistalehakkuita. Tämä mahdollistaa entistä paremmin myös näillä kohteilla elävien lajien huomioimisen”, Viiri jatkaa.
Lisää lehtipuita ja uhanalaiset lajit huomioivia hakkuita
UPM asetti vuonna 2020 tavoitteekseen kasvattaa lehtipuuosuutta omissa metsissään 20 %:iin tilavuudesta. Tavoitteen saavuttamiseksi uudistettiin taimikonhoito- ja harvennusohjeet.
”Vähennämme kuusen viljelytiheyttä jättääksemme lehtipuille lisää kasvutilaa. Varaudumme ilmastonmuutokseen lisäämällä lehtipuiden määrää, koska se vähentää tuhoriskejä sekä lisää metsän monimuotoisuutta. Lehtipuuosuuden kasvattaminen on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä sopiva lehtipuusekoitus parantaa havupuidenkin kasvua”, Viiri sanoo.
Metsänhoidon edelläkävijänä UPM on kehittänyt viimeisten vuosien aikana useilla metsätiloillaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa mallia, jolla metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden yhdistäminen pystytään huomioimaan entistä paremmin. Hyvällä suunnittelulla on voitu sovittaa yhteen niin lajien suojelutoimet, hiilensidonta kuin puuraaka-aineen hankinta uusiutuviin tuotteisiin. Toimenpiteissä on huomioitu kulloisellakin kohteella suojeltavan lajin, kuten kuukkelin tai aarnisammalien, erityiset elinympäristövaatimukset.
”Lajien elinympäristöjä voidaan turvata monin tavoin. Suurin merkitys on yhteistyöllä sekä jatkuvasti kehittyvällä talousmetsien luonnonhoidolla, johon kuuluvat mm. säästöpuut, lahopuun lisääminen, vesistöjen suojavyöhykkeet, riistatiheiköt, eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen menetelmät sekä sekametsien suosiminen. Toki suojeluakin tarvitaan, ja myös UPM:n omistamissa metsissä toteutetaan esimerkiksi METSO- ja HELMI-ohjelmien suojelua”, Viiri tiivistää.
Lisätietoja antaa:
metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri, UPM Metsä, puh. 040 847 9639